Jokaisella meistä on oma kosketusmenneisyytensä. 1920-luvulla suukottamisen uskottiin johtavan heikkoon luonteeseen. Mykkyys periytyy opitusti, koskettaminen tuntuu vaikealta ja etäiseltä. Tanssimisessa kehotietoisuutta syvennetään autenttisen liikkeen avulla. Autenttinen liike on itseohjautuvaa täysin vapaata liikettä tai liikkumattomuutta, jota herkistytään aistimaan silmät suljettuina. Se auttaa löytämään ylimääräisen ja ikioman itseyden kohdan tai kerroksen. Sellainen liikkeellinen ilmaisu on ennalta määriteltyä … Lue lisää

Leikin tutkijat länsimaissa ovat huolissaan, että yhä useammat lapset eivät hallitse enää vaativia ja pitkäkestoisia mielikuvitusleikkejä (pretend play) ennen kouluikää. Selityksiä on haettu muun muassa teknologian käytön lisääntymisestä, yhä enemmän ohjelmoidusta vapaa-ajasta ja leikin arvon väheksymisestä. Suomessa tilanne on hyvä, koska leikin asema on tunnustettu varsin korkeaksi, mutta syytä on olla hereillä täälläkin. Mielikuvitusleikin hyödyt … Lue lisää

Lapset kaivavat lapioilla vesiuraa pihassa. Pieni kivi kimaltelee vedessä. ”Taas löytyi timantti!” Leikissä kullankaivajat etsivät timantteja ja ovat täysin uppoutuneita lumoavaan toimintaan. Kuvitteellinen leikki on yksi varhaislapsuuden tunnusmerkeistä ja kiehtova ikkuna lapsen kehityksen moniin alueisiin. Kuvitteellinen leikki on leikkitaitojen korkeinta tasoa. Se on monimutkaista, ajatteluun perustuvaa leikkiä, jossa lapset antavat itse merkityksen sille mitä leikkivät. … Lue lisää

Lapset on perinteisesti nähty yhteiskunnan ensisijaisina leikkijöinä, mutta myös aikuisten kiinnostus niin omaehtoiseen kuin ohjattuunkin leikkiin on kasvussa. Monet tunnustavat leikkimielisyyden itsessään, mutta epäröivät leikkiin lähtemistä aikuisiällä. Leikkiessämme luomme kulttuuria, on leikki- ja lelukulttuurien asiantuntija Brian Sutton-Smith kirjoittanut. Leikillistyminen näkyy nykyajassa monimuotoisena osallistumisena ja kulttuurisena vaikuttamisena. Leikkiminen jättää meihin, leikkimiimme esineisiin ja ympäristöihin lähtemättömän positiivisen … Lue lisää

Vuorovaikutteista leikkiä pidetään alle kouluikäisen lapsen johtavana toimintana, joka edistää sekä kognitiivista että sosiaalista kehitystä. Leikissä toisten lasten kanssa on mahdollista päästä Lev Vygotskyn sanoin ”itseään päätä pidemmäksi”, lähikehityksen vyöhykkeelle, yltäen toimintaan, jonka taitaminen ei yksin olisi mahdollista. (ks. Bodrova & Leong 2015.) Leikkiä voidaan myös kuvata lasten omana alueena, vertaiskulttuurin ilmentymänä, jossa aikuisella on … Lue lisää

Eri ikäiset lapset leikkivät erilaisia leikkejä. Tähän vaikuttavat niin lasten intressit, lasten kehitys, pedagogiset toimintatavat kuin oppimisympäristökin. Vuoden 2019 aikana olemme keränneet yli 30 000 havaintoa lasten toiminnasta. Havainnot on tehty satunnaisotannalla kaikesta varhaiskasvatustoiminnasta kello 8:00−16:00 välisenä aikana. Otanta kattaa melkein puolet Suomen päiväkotien toiminnasta, joskin maaseutu ja Pohjois-Suomi ovat vähemmän edustettuna. Laaja otanta antaa … Lue lisää

Taaperotutkimusten merkitys korostuu suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä juuri nyt. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen 6.9.19 julkaisema varhaiskasvatuksen laadunarviointiraportti, Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Repo ym., 2019), nostaa yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämiskohteeksi taaperopedagogiikan. Raportin mukaan pedagogiikan sisällölliset puutteet korostuvat alle 3-vuotiaiden ryhmissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemä itsearviointi osoittaa, että taaperoryhmien toiminnassa ei henkilöstön mukaan voida aina toteuttaa … Lue lisää

Mitä tehdä silloin kun sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän asiakkaista kaikki eivät puhu suomea, tai eivät osaa lukea edes omalla äidinkielellään? Entäpä miten saada paljon pelaavia nuoria sitoutumaan sosiaalityön ryhmätoimintaan? Miten tutustua asiakkaisiin, jotka ovat tottuneet peliharrastuksensa aiheuttavan kielteistä suhtautumista ammattilaisissa? Mitäpä jos pelattaisiin tai keskusteltaisiin pelaamisesta? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca kehitti PRO SOS -hankkeessa leikillisyyttä ja … Lue lisää

Ensimmäisten seitsemän vuoden aikana on kasvulla eräs keskeinen tehtävä: sen tulee saattaa ruumis ja sen liikkeet omistajansa hallintaan. Matka vauvan omina eläjinään ilmassa sätkyttelevistä jaloista vuoden vanhan terhakkaan jalkojen siirtelyyn on pitkä ja monivaiheinen. Samoin vauvan käsien hapuilusta vuoden vanhan käsien kurkottavaan otteeseen. Ja mikä matka sitten onkaan kuljettava näistä tilanteista kuusivuotiaan tarkasti osuviin vasaran … Lue lisää

Leikkikulttuuri on muuttunut ja samoin on kaupunkitila. Nykyään näkee vähemmän lapsikatraita talojen pihoilla leikkimässä perinteisiä pihaleikkejä tai kirmaamassa suurella joukolla puistoissa tai lähimetsissä. Spontaani vapaa-aika on vaihtunut organisoidummaksi ja digitaaliset pelit siirtävät leikkitiloja ulkoa sisälle. Mutta ei leikki minnekään ole hävinnyt. Leikki on yhä olennainen osa kaupunkia, kulttuuria, luovuutta ja siten ihmisyyttä . Leikki ei … Lue lisää