Kun kerron, että tutkin pienten lasten huumoria, saan heti hymyilevän keskustelun alulle ja esimerkkejä lasten hauskoista jutuista. 1–6-vuotiaiden huumoria ei ole paljon tieteellisesti tutkittu Suomessa. Syynä saattaa olla se, että aivan pienet lapset eivät ole vielä kielellisesti kehittyneitä ja siksi on myös vaikeaa tutkia huumoria. Miksi? Koska usein huumori mielletään sanalliseksi ja jollakin tavalla älykkääksi … Lue lisää

Leikistä on moneksi. Aina ei tule ajatelleeksi, että fyysisesti aktiivisella leikillä on merkittävä rooli lapsen kasvussa ja kehityksessä. Ehkä juuri siitä syystä fyysisen leikin tärkeä tehtävä on päässyt unohtumaan – jopa niin paljon, että asiasta oli tarpeen julkaista omat suositukset: Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM 2016a). Niissä todetaan, että … Lue lisää

Leikki ja leikkiminen ovat lapsen tapoja käsitellä ympäröivän maailman pelottavia ja uhkaavia ilmiöitä ja leikin kautta lapset pystyvät jäsentämään ja pilkkomaan näitä vaikeita asioita itselleen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Lapset siis “leikkivät koronaa” ja aikuisten on tärkeä välittää lapselle viesti, ettei leikissä ole mitään väärää tai pahaa. Leikin merkitys lapsen oppimiselle ja hyvinvoinnille on osoitettu monissa tutkimuksissa. … Lue lisää

Jokaisella meistä on oma kosketusmenneisyytensä. 1920-luvulla suukottamisen uskottiin johtavan heikkoon luonteeseen. Mykkyys periytyy opitusti, koskettaminen tuntuu vaikealta ja etäiseltä. Tanssimisessa kehotietoisuutta syvennetään autenttisen liikkeen avulla. Autenttinen liike on itseohjautuvaa täysin vapaata liikettä tai liikkumattomuutta, jota herkistytään aistimaan silmät suljettuina. Se auttaa löytämään ylimääräisen ja ikioman itseyden kohdan tai kerroksen. Sellainen liikkeellinen ilmaisu on ennalta määriteltyä … Lue lisää

Leikin tutkijat länsimaissa ovat huolissaan, että yhä useammat lapset eivät hallitse enää vaativia ja pitkäkestoisia mielikuvitusleikkejä (pretend play) ennen kouluikää. Selityksiä on haettu muun muassa teknologian käytön lisääntymisestä, yhä enemmän ohjelmoidusta vapaa-ajasta ja leikin arvon väheksymisestä. Suomessa tilanne on hyvä, koska leikin asema on tunnustettu varsin korkeaksi, mutta syytä on olla hereillä täälläkin. Mielikuvitusleikin hyödyt … Lue lisää

Lapset kaivavat lapioilla vesiuraa pihassa. Pieni kivi kimaltelee vedessä. ”Taas löytyi timantti!” Leikissä kullankaivajat etsivät timantteja ja ovat täysin uppoutuneita lumoavaan toimintaan. Kuvitteellinen leikki on yksi varhaislapsuuden tunnusmerkeistä ja kiehtova ikkuna lapsen kehityksen moniin alueisiin. Kuvitteellinen leikki on leikkitaitojen korkeinta tasoa. Se on monimutkaista, ajatteluun perustuvaa leikkiä, jossa lapset antavat itse merkityksen sille mitä leikkivät. … Lue lisää

Lapset on perinteisesti nähty yhteiskunnan ensisijaisina leikkijöinä, mutta myös aikuisten kiinnostus niin omaehtoiseen kuin ohjattuunkin leikkiin on kasvussa. Monet tunnustavat leikkimielisyyden itsessään, mutta epäröivät leikkiin lähtemistä aikuisiällä. Leikkiessämme luomme kulttuuria, on leikki- ja lelukulttuurien asiantuntija Brian Sutton-Smith kirjoittanut. Leikillistyminen näkyy nykyajassa monimuotoisena osallistumisena ja kulttuurisena vaikuttamisena. Leikkiminen jättää meihin, leikkimiimme esineisiin ja ympäristöihin lähtemättömän positiivisen … Lue lisää

Vuorovaikutteista leikkiä pidetään alle kouluikäisen lapsen johtavana toimintana, joka edistää sekä kognitiivista että sosiaalista kehitystä. Leikissä toisten lasten kanssa on mahdollista päästä Lev Vygotskyn sanoin ”itseään päätä pidemmäksi”, lähikehityksen vyöhykkeelle, yltäen toimintaan, jonka taitaminen ei yksin olisi mahdollista. (ks. Bodrova & Leong 2015.) Leikkiä voidaan myös kuvata lasten omana alueena, vertaiskulttuurin ilmentymänä, jossa aikuisella on … Lue lisää

Eri ikäiset lapset leikkivät erilaisia leikkejä. Tähän vaikuttavat niin lasten intressit, lasten kehitys, pedagogiset toimintatavat kuin oppimisympäristökin. Vuoden 2019 aikana olemme keränneet yli 30 000 havaintoa lasten toiminnasta. Havainnot on tehty satunnaisotannalla kaikesta varhaiskasvatustoiminnasta kello 8:00−16:00 välisenä aikana. Otanta kattaa melkein puolet Suomen päiväkotien toiminnasta, joskin maaseutu ja Pohjois-Suomi ovat vähemmän edustettuna. Laaja otanta antaa … Lue lisää

Taaperotutkimusten merkitys korostuu suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä juuri nyt. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen 6.9.19 julkaisema varhaiskasvatuksen laadunarviointiraportti, Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Repo ym., 2019), nostaa yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämiskohteeksi taaperopedagogiikan. Raportin mukaan pedagogiikan sisällölliset puutteet korostuvat alle 3-vuotiaiden ryhmissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemä itsearviointi osoittaa, että taaperoryhmien toiminnassa ei henkilöstön mukaan voida aina toteuttaa … Lue lisää