Jos alat leikkiä ventovieraan lapsen tai aikuisen kanssa, voitte olla hetkessä aivan kuin tuttuja. Pelkästään puhumalla ei koskaan pääse niin nopeasti samaan tilaan. Mistä se johtuu? Leikkiä on tutkittu paljon, mutta se on onnistunut säilyttämään silti suuren osan salaperäisyydestään. Voisiko leikin yhdistävä taika liittyä siihen, että kun päästää hetkeksi irti niistä kaavoista, joiden vankina yleensä … Lue lisää
Juuri istumaan oppinut jokeltaa helistintään heiluttaen. Hän hakee katsekontaktia silmät loistaen, muutamat hampaat vilkkuen. ”Ykki kakku”, vaatii taapero hiekkalaatikon reunalla. Toinen samanikäinen hujauttaa lapiolla hiekkakakun kasaksi ja kömpii tiehensä haparoivin askelin. Uusi yhdessä tehty hiekkakakku lohduttaa kyynelehtivää. Teen näitä vuoksesi niin monta kuin tahdot, huomaan ajattelevani, vaikken aina löydäkään paikkaani hiekkalaatikon reunalla. ”Sitten tää sanois … Lue lisää
Kun minä olin lapsi, sanottiin että ei. Mutta nyt olen eri mieltä. Ruualla voi vähän leikkiä, voi kokeilla ja tutustua moniin ruoka-aineisiin leikinomaisesti ja eri aisteja hyödyntäen. Lapset tykkäävät puuhastella yhdessä aikuisten kanssa keittiössä. He osaavat keksiä erilaisia käyttötarkoituksia ruokatarvikkeille, joista osa ei tulisi aikuiselle mielenkään. Miltä tämä näyttää, tuntuu, kuulostaa, tuoksuu ja maistuu? Mitä … Lue lisää
Lapset on perinteisesti nähty yhteiskunnan ensisijaisina leikkijöinä, mutta myös aikuisten kiinnostus niin omaehtoiseen kuin ohjattuunkin leikkiin on kasvussa. Monet tunnustavat leikkimielisyyden itsessään, mutta epäröivät leikkiin lähtemistä aikuisiällä. Leikkiessämme luomme kulttuuria, on leikki- ja lelukulttuurien asiantuntija Brian Sutton-Smith kirjoittanut. Leikillistyminen näkyy nykyajassa monimuotoisena osallistumisena ja kulttuurisena vaikuttamisena. Leikkiminen jättää meihin, leikkimiimme esineisiin ja ympäristöihin lähtemättömän positiivisen … Lue lisää
”Se on helppoa kuin lasten leikki”, ”lapsi on terve, kun se leikkii” ja kaikki muut leikin luonnollisuuteen liittyvät sanonnat saavat aivan uuden merkityksen, kun perheeseen syntyy lapsi, joka ei osaa leikkiä – ainakaan sillä tavalla kuin me yleensä leikin ymmärrämme. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmat huomaavat pian tarkkailevansa myös kotona lapsen leikin laatua tai sen … Lue lisää
Vuorovaikutteista leikkiä pidetään alle kouluikäisen lapsen johtavana toimintana, joka edistää sekä kognitiivista että sosiaalista kehitystä. Leikissä toisten lasten kanssa on mahdollista päästä Lev Vygotskyn sanoin ”itseään päätä pidemmäksi”, lähikehityksen vyöhykkeelle, yltäen toimintaan, jonka taitaminen ei yksin olisi mahdollista. (ks. Bodrova & Leong 2015.) Leikkiä voidaan myös kuvata lasten omana alueena, vertaiskulttuurin ilmentymänä, jossa aikuisella on … Lue lisää
Luonto on lapselle mitä parhain leikkipaikka. Lapsen tarve tyydyttää tiedonhaluaan, liikkua ja kokea yhdessäoloa toteutuvat parhaiten luonnossa – kaikkina vuodenaikoina, säällä kuin säällä. Luonto tarjoaa luonnollisella ja innostavalla tavalla parhaan ympäristön lapsen liikkumiselle ja oppimiselle. Lapsi oppii kiipeillen, tasapainoillen, ryömien ja hyppien luonnon monipuolisessa jumppasalissa. Samalla hän oppii terveitä elämänarvoja sekä myönteistä asennetta luontoa ja … Lue lisää
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiinYK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuoden teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Leikki on keskeisessä roolissa lapsen persoonallisuuden ja identiteetin rakentumisessa. Leikki on olennainen osa lapsuutta, se on lapselle tyypillinen tapa toimia. Leikki on rakentaa lapsen hyvinvointia, se vie lapsen kehitystä eteenpäin ja toimii oppimisen välineenä. Leikki on olennainen osa … Lue lisää
Eri ikäiset lapset leikkivät erilaisia leikkejä. Tähän vaikuttavat niin lasten intressit, lasten kehitys, pedagogiset toimintatavat kuin oppimisympäristökin. Vuoden 2019 aikana olemme keränneet yli 30 000 havaintoa lasten toiminnasta. Havainnot on tehty satunnaisotannalla kaikesta varhaiskasvatustoiminnasta kello 8:00−16:00 välisenä aikana. Otanta kattaa melkein puolet Suomen päiväkotien toiminnasta, joskin maaseutu ja Pohjois-Suomi ovat vähemmän edustettuna. Laaja otanta antaa … Lue lisää
Kuinka onnekkaita suomalaiset lapset ovatkaan saadessaan leikkiä pitkäkestoisesti päivittäin! Tämä ajatus on mielessäni aina Kiinassa työskennellessäni. Saan tehdä unelmatyötäni varhaiskasvatuksen viennin parissa ja esitellä maailmalla suomalaista varhaiskasvatusta. Yhä selkeämmin esiin nousee leikin asema lapsen elämässä sekä leikin arvostus vanhempien ja opettajien näkökulmasta. Suomalainen lapsi leikki tavallisena päiväkotipäivänä kaksi tuntia ja 50 minuuttia (Helsingin Sanomat 4.10.2019). … Lue lisää
