Meille suomalaisille metsä ja metsäluonto ovat läheisiä ja itsestäänselvyyksiäkin. Metsää on joka puolella. Sinne mennään poimimaan marjoja ja sieniä, istuskelemaan kannolla, kulkemaan poluilla tai laduilla. Metsässä kuulee ja kuuntelee puiden huminaa, tarkkailee jatkuvasti muuntuvaa ympäristöä eri vuodenaikoina. Siellä voi päästää ilmoille tuskansa ja ilonsa. Siellä tuntee rauhoittuvansa. Luontoon ei kyllästy. Meillä on metsässä vapauden tunne, … Lue lisää

Lapset leikkivät. Aikuiset tekevät työtä. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Näin meille usein opetetaan. Valitettavasti tämä opetus on vahingollista sekä hyvinvoinnillemme että myös työnteollemme. Leikki on määritelmällisesti vapaaehtoista ja siten itsessään motivoivaa. Emme leiki jonkin leikistä erillisen päämäärän vuoksi. Vaan leikimme, koska leikkiminen on hauskaa, kiinnostavaa ja innostavaa. Leikki tuntuu hyvältä, ei siihen mitään sen … Lue lisää

Vauva katsoo sinua silmiin. Sinä katsot vauvan silmiin. Hymyilet, vauva hymyilee sinulle. Juttelet vauvalle, kujertelet, kuiskaat, lähes laulat. Vauva ääntelee, toistat, muuntelet, toisianne jäljitellen jatkatte äänten ja ilmeiden leikkiä. Tartut vauvan käsiin, viet kasvosi lähelle hänen kasvojaan, kosketat nenällä vauvan nenää, vatsaa, suukotat jalkapohjia, hassuttelet ja lepertelet. Vauva vastaa. Vauva nauraa. Vauvojen nauru kiinnosti Aristotelesta; … Lue lisää

Vuosien varrella olen digitaalisesta pelaamisesta puhuessani kohdannut joukoittain kasvattajia, niin vanhempia kuin ammattilaisiakin. Erityisesti pienten lasten kasvattajien kohdalla toistuu huoli digipelaamisesta leikin köyhdyttäjänä ja syrjäyttäjänä. Riittääkö lapsilla enää aikaa tai kiinnostusta muuhun kuin ruutujen tuijotteluun, jäävätkö hippaleikit ja muu touhuaminen historian hyllyille käpylehmien viereen? Olen yleensä vastannut näihin huoliin kertomalla tarinan kummipojastani. Olimme mökillä, Suomen … Lue lisää

Milloin viimeksi maltoit istua mättäällä niin kauan, että takamuksesi värjäytyi vihreäksi? Milloin ja mistä innostuit niin kovasti, että unohdit kokonaan ajankulun? Läsnäolo ja avoin ihmettely ovat avaimia leikin maailmaan, jossa ei tarvitse eikä tee mieli vilkuilla kelloa. Pienten lasten ajatteluun perehtynyt professori Alison Gopnik on kuvannut osuvasti ihmisen kehitystä käänteisenä metamorfoosina. Lapset ovat kuin perhosia, … Lue lisää

Isät ja isoisät ovat aina olleet hyviä leikkijöitä. Leikkimielisyys ja leikinlasku kuuluvat muutoinkin heidän tyyliinsä lähes kaikessa vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tämä on tullut esiin myös lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa – jopa niin selkeästi, että leikkimielisyyttä on pidetty yhtenä isyyttä parhaiten luonnehtivana piirteenä. Vanhemmuuden asiantuntijat ovat suhtautuneet tähän kuitenkin varovaisen pidättyvästi: onhan se hyväkin, että isät ovat … Lue lisää

Me elämme ihmeellisessä yhteiskunnassa, jossa leikkimistä pidetään lasten hommana, ja meidän aikuisten tulisi keskittyä vakavampiin juttuihin. Tosi asiassa, niin kuin Mark Twain on kerran todennut, leikki ja työ kuvaavat samaa asiaa eri näkökulmista. Leikkiminen on jokaiselle eliölajille elintärkeää. Mihaly Csikszentmihalyin tutkimuksessa testattiin, miten ihmiset pärjäsivät ilman leikkiä. Koehenkilöitä kiellettiin tekemästä mitään, mikä on itsessään kivaa. … Lue lisää

Ken nyt ei leikistä pitäisi? Leikki on kategoriana ja käsitteenä kiintoisa ennen kaikkea, koska se on juuri niin rakastettu. Tämä on samalla sen suurin ongelma ja haaste. Näin, koska käsitteet, jotka ovat yleisesti rakastettuja, saavat myös kokea, että kovin moni yrittää omia näitä. Väittäisin, että näin on käynyt myös leikille. Leikin tulisi nimittäin olla täysin … Lue lisää

Leikki on lasten työtä. Se on höpölöpö, joka leikistä suuttuu. Homma hoitui leikittelevän kevyesti. Tuollaisia sanontoja muistan lapsena leikistä kuulleeni. Leikki taipuu moneksi. Kun joku ei ollut leikin asia, niin ymmärsi, että nyt puhutaan vakavasti. Ehkä oli tehty jotain ikävää, pallo oli lentänyt ikkunaan tai jollekulle oli sattunut leikkiessä joku onnettomuus. Selvää oli, että nyt … Lue lisää