Monet perinteiset leikit kulkevat pihapiireissä sukupolvelta toiselle ja ovat osa suomalaista ja universaalia lasten kulttuuriperintöä. Monet meistä keski-iässä olevista on leikkineet lapsuudessaan muun muassa tervapataa, kymmentä tikkua laudalla, kirkonrottaa, polttopalloa tai erilaisia hippoja. Vanhojen leikkien rinnalle kehittyy myös uusia leikkejä, kuten meillä viime aikoina suosittu ”pii”. Myös esimerkiksi suositusta lautapelistä, Kimblestä, on kehitetty liikunnallinen joukkuepeli. … Lue lisää

Uudet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nostavat leikin keskiöön. Leikki on koko asiakirjan läpäisevä, pedagogista toimintaa ohjaava punainen lanka. Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa ymmärretään leikin itseisarvo lapselle sekä sen merkitys lasten oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmista. Leikki saa näkyä ja kuulua. ”Leikissä on parasta se, että siinä voi tapahtua ihan mitä vaan oikeassa elämässä ei voi”. Oheiseen lasten suusta lainattuun … Lue lisää

Kun esikouluikäisiä lapsia pyydettiin kuvaamaan heidän toiveidensa leikkiympäristöjä, niissä esiintyi perinteisiä rakennettuja leikin paikkoja, kuten mökkejä ja keinuja, mutta ne sisälsivät myös luovia leikin ympäristöjä, kuten aurinkomaailmoja ja mörkölaaksoja. Erityisesti toiveiden leikkiympäristöt liittyivät luontoon ja ne sisälsivät monenlaisia tunnemaailmoja, kuten jännitystä, seikkailua, hoivaa, rakkautta ja huumoria. Metsät kiipeilypuineen, kukkineen ja kivikkoineen, tulivuoret, vedet ja uimarannat … Lue lisää

Ihminen on leikkisä syntymästään saakka. Muutaman tunnin ikäinen vauva ’vastaa’ vanhemman kielen näyttämiseen tai suun leikkisään availuun matkimalla näitä ilmeitä. Tämä varhaisin leikkimisen muoto, vuorovaikutusleikki, rakentaa yhteyden kokemuksen vanhemman ja lapsen välille. Leikillä on valtava merkitys koko ihmisen kehityksessä – alkaen jo näistä varhaisista kokemuksista. Lapsi oppii leikin kautta elintärkeitä asioita: miten saada toiset reagoimaan … Lue lisää

Lähestyn leikkiä päiväkodissa syntyneiden tutkimushavaintojen näkökulmasta. Alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä vietetyt tutkimuspäivät ja arjen leikillisten kohtaamisten todistaminen ovat synnyttäneet elinvoimaisia kokemuksia ja muistoja, joiden kautta haluan jakaa joitakin oivalluksiani aikuisten ja lasten välisestä leikistä. Lasten ja aikuisten yhteisleikki on parhaimmillaan vuorovaikutuksen sinfoniaa, jossa ihmisenä olemisen kokemuksellisuus soi kaikista kauneimmin – yhteisen ajattelun, kumppanuuden sekä elämäntarinoiden … Lue lisää

Leikin eräs tärkeä elementti on muiden leikkijöiden kanssa jaetut – usein iloiset – hetket. Jaettu ilon kokemus on tutkimusten mukaan lapsen psyykkistä kehitystä suojaava ja edistävä tekijä. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen osalta tällainen jaettu ilo voi vaimentaa vanhemman stressin tai psyykkisten vaikeuksien mahdollisia epäedullisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Aikaisemmin vuorovaikutustutkimuksessa on kiinnitetty paljon huomiota suhteiden … Lue lisää

Mitä olen oppinut leikistä kuluneiden kahden vuoden aikana leikkilähettinä? Ehkä suurimmat oivallukset ovat, että leikkiä ei voi pakottaa, leikki on hyvin moninaista ja leikkiminen vaatii ainakin meiltä aikuisilta uskallusta. Terhokerhoissa vieraillessani olen saanut ilokseni huomata, että osallistujien toiveita aidosti kuunnellaan. Niin lapset kuin aikuiset kertovat mielipiteensä, kun heiltä kysytään ”Mitäs me tänään leikittäis?” tai ”Mitä … Lue lisää

”Mä en ole mitään, koska mulla ei ole ketään.” Yksinäisyydessä ahdistavaa on tunne siitä, ettei ole ketään, jolle ajatuksiaan kertoisi tai jonka kanssa istuisi syömässä, lähtisi kaupungille tai edes seisoskelisi välitunnilla samassa porukassa. Yksinäisyys tuntuu siltä, kuin olisi näkymätön, kuulumaton ja tarpeeton. Alakoululainen poika kertoo miten pahalta tuntuu, kun kukaan ei huomaa tai halua olla … Lue lisää