Kun kerron, että tutkin pienten lasten huumoria, saan heti hymyilevän keskustelun alulle ja esimerkkejä lasten hauskoista jutuista. 1–6-vuotiaiden huumoria ei ole paljon tieteellisesti tutkittu Suomessa. Syynä saattaa olla se, että aivan pienet lapset eivät ole vielä kielellisesti kehittyneitä ja siksi on myös vaikeaa tutkia huumoria. Miksi? Koska usein huumori mielletään sanalliseksi ja jollakin tavalla älykkääksi … Lue lisää
”Pitääkö jo vauvan kanssa leikkiä? En sitten millään inspiroidu keksimään taaperoni Petshopeille vuorosanoja… Ja teiniä nyt ei ainakaan saa enää mihinkään noloon leikkiin mukaan!” – melko tyypillisiä vanhempien lausahduksia. Moni vanhempi kokee syyllisyyttä siitä, ettei jaksaisi tai koe osaavansa leikkiä. Turhaan, sillä arjen lomassa pilkahteleva hyväntahtoinen vuorovaikutus – leikkisyys ja hauskanpito asenteena – on usein … Lue lisää
Teen Pelastakaa Lapsissa sosiaalityöntekijänä ehkäisevää tukiperhe- ja lomakotityötä. Työssäni tutustun lapsiperheisiin, jotka ovat hakeneet lapselleen tukiperhettä. Tutustuminen on avainasemassa, jotta saan selville, miten juuri tätä lasta voisi tukea ja millainen tukiperhe olisi hänelle paras. Jos työviikko alkaa näyttää liian toimistopainotteiselta, minulla on mahdollisuus sopia tapaaminen maailman luovimpien ja innostavimpien ihmisten kanssa – nimittäin lasten. Ensikohtaamisen … Lue lisää
Leikki ja peli ovat tärkeitä asioita lapsen ja nuoren kehityksessä – niin on myös koulussa tarjottu opetus. Koulujen toimintaa ohjaavat opetussuunnitelmat: hierarkiassa korkeimmalla on Opetushallituksen asiakirja, kansallinen opetussuunnitelma. Sitä on sitten paikallisella tasolla täsmennetty ja konkretisoitu, ja paikallisen opetussuunnitelman lisäksi vielä kouluilla on tästä omat versionsa. Miten peli ja leikki on tuotu mukaan opetussuunnitelmiin? Peruskouluissa … Lue lisää
Olen Isa, Perinneleikit ry:n leikki-innovaattori. Työssäni leikitän lapsia ja koulutan aikuisia käyttämään enemmän leikkiä omassa työssään. Perinneleikit ry:n leikki-innovaattorina minulta oletetaan usein löytyvän vastaukset seuraaviin kysymyksiin: En valitettavasti vielä tähän päivään mennessä ole onnistunut löytämään kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia, mutta hyvään keskusteluun ne johtavat aina. Tässä blogikirjoituksessa jaan kysymyksiin liittyviä kokemuksiani ja ajatuksiani, mutta suorat vastaukset … Lue lisää
Maailman viisaimmalle väestönosalle eli lapsille ei varmasti tule yllätyksenä, miten kivaa leikkiminen voi olla. Meissä harmaantuneemmissa, pettymyksissä ja kiireessä marinoiduissa aikuisissa leikki voi herättää myös ikäviä mielikuvia. Kursseja, joiden alussa jokaisen pitää kertoa oma nimensä ja jokin oman nimen alkukirjaimella alkava asia tai leikiksi väitetty toiminnallinen harjoitus, jossa pitää esitellä tuntematon vierustoveri minuutin keskustelun perusteella. … Lue lisää
Leikistä on moneksi. Aina ei tule ajatelleeksi, että fyysisesti aktiivisella leikillä on merkittävä rooli lapsen kasvussa ja kehityksessä. Ehkä juuri siitä syystä fyysisen leikin tärkeä tehtävä on päässyt unohtumaan – jopa niin paljon, että asiasta oli tarpeen julkaista omat suositukset: Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM 2016a). Niissä todetaan, että … Lue lisää
Leikki ja leikkiminen ovat lapsen tapoja käsitellä ympäröivän maailman pelottavia ja uhkaavia ilmiöitä ja leikin kautta lapset pystyvät jäsentämään ja pilkkomaan näitä vaikeita asioita itselleen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Lapset siis “leikkivät koronaa” ja aikuisten on tärkeä välittää lapselle viesti, ettei leikissä ole mitään väärää tai pahaa. Leikin merkitys lapsen oppimiselle ja hyvinvoinnille on osoitettu monissa tutkimuksissa. … Lue lisää
-Miksei KUKAAN koskaan leiki mun kanssa!?, karjuu neljävuotias dramaattisesti, joskin hieman liioitellen. Vanhempaa kalvaa ärsytys, mutta myös syyllisyys. Koti kaaoksessa, raskas etätyö- ja -päiväkotiviikko takana ja jos totta puhutaan, on se leikkiminen usein myös vähän pitkäveteistä. Jos olen jotain leikistä oppinut, niin sen, että se on lapselle tapa hahmottaa maailmaa ja elintärkeää lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle … Lue lisää
Jokaisella meistä on oma kosketusmenneisyytensä. 1920-luvulla suukottamisen uskottiin johtavan heikkoon luonteeseen. Mykkyys periytyy opitusti, koskettaminen tuntuu vaikealta ja etäiseltä. Tanssimisessa kehotietoisuutta syvennetään autenttisen liikkeen avulla. Autenttinen liike on itseohjautuvaa täysin vapaata liikettä tai liikkumattomuutta, jota herkistytään aistimaan silmät suljettuina. Se auttaa löytämään ylimääräisen ja ikioman itseyden kohdan tai kerroksen. Sellainen liikkeellinen ilmaisu on ennalta määriteltyä … Lue lisää
