YLE:n lastenohjelma Pikku Kakkonen täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Sen kunniaksi meneillään on kaksi siihen liittyvää muistojen keruuta, joihin sinä voit osallistua! Kaikenikäisten muistoja kerätään Postia Pikku Kakkoselle -muistitietokeruussa, joka toteutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Lisäksi kerätään muistoja ja vanhempien ja kasvattajien kokemuksia Jyrkin ja Neposen tunneloikkia -sarjasta. Molempiin keruisiin voi osallistua 30.9.2026 asti.
Pikku Kakkonen on ollut osa suomalaisten lasten arkea jo lähes viiden vuosikymmenen ajan. Eri sukupolvien lapset ovat löytäneet ohjelmasta omat mielihahmonsa ja -juontajansa: toisille mieleen ovat jääneet Ransu Karvakuono ja Pelle Hermanni, toisille taas Rölli, Katti Matikainen ja Kaapo. Vuosikymmenten vaihtuessa hahmot, ohjelmat ja katsomisen tavat ovat muuttuneet, mutta eri katsojasukupolvia yhdistää usein kokemus Pikku Kakkosesta osana omaa arkea.
Juuri tämä muutoksen ja jatkuvuuden yhdistelmä tekee Pikku Kakkosesta kiinnostavan tutkimuskohteen. Yhdessä lastenpsykiatrian professori Kaija Puuran kanssa olemme lähestyneet Pikku Kakkosta kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Itse tutkin lapsuuden historiaa, kokemuksia ja muistoja. Kaijan erityisalaa ovat lasten tunne-elämä, kehitys ja hyvinvointi. Yhteinen kysymyksemme on yksinkertainen ja samalla iso: millaisia merkityksiä lasten arjessa toistuvasti läsnä olevalla mediasisällöllä voi olla?
Tunteet tämän päivän lasten arjessa
Pikku Kakkosen Jyrkin ja Neposen tunneloikkia -sarja sai ensi-iltansa syyskuussa 2024. Se on suunnattu 3–7-vuotiaille, ja siinä käsitellään muun muassa pelkoa, surua, vihaa ja pettymystä. Sarjan Neponen ajattelee ja toimii kuin 3–4-vuotias lapsi, ja Jyrki on hänelle vanhemman kaltainen turvallinen aikuinen. Jaksoissa nimetään erilaisia tunteita, autetaan lasta ymmärtämään niitä ja tarjotaan konkreettisia, lapsen tasolle sopivia keinoja tunteiden säätelyyn.
Sarjan ovat kehittäneet käsikirjoittaja ja tunnetaito-ohjaaja Anu Tuomi-Nikula sekä Kaija Puura, ja sen sisältö nojaa varhaista tunnekehitystä ja yhteissäätelyä käsittelevään tutkimukseen. Ylen verkkosivuilla on tarjolla sarjan tueksi materiaalia myös perheille ja varhaiskasvattajille. Kesäkuussa 2026 sarja sijoittui kolmanneksi kansainvälisessä Prix Jeunesse -kilpailussa.
Keväällä avatussa kyselyssä olemme kysyneet vanhemmilta, isovanhemmilta ja varhaiskasvattajilta heidän kokemuksiaan sarjasta. Heinäkuun loppuun mennessä vastauksia oli kertynyt 176. Tähänastisista vastaajista valtaosa on äitejä, joten erityisesti isien, isovanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemukset ovat tervetulleita. Tutkimuksen päävastuu on Kaija Puuralla, joka esittelee kyselyn alustavia tuloksia lokakuussa Torontossa järjestettävässä World Association for Infant Mental Healthin (WAIMH) kongressissa.
Miten Pikku Kakkosta ja sen merkitystä muistellaan?
Lapsuuden tapahtumia, elämyksiä ja tunteita rakennetaan aina uudelleen muistelun hetkellä, tietyssä kulttuurisessa ja historiallisessa ympäristössä ja tietylle yleisölle. Muistaminen ei siis kerro vain menneestä, vaan myös siitä, miten menneitä kokemuksia tulkitaan nykyhetkessä.
Kaija Puuran kanssa olemme kiinnostuneita juuri tästä: millaisia merkityksiä ihmiset antavat nyt Pikku Kakkoseen liittyville muistoilleen. Kun omaa lapsuutta muistellaan, samalla reflektoidaan usein myös tämän päivän lapsuutta, vanhemmuutta ja käsityksiä siitä, millainen lasten suhde mediaan on ja millainen sen tulisi olla.
Näitä kysymyksiä tutkimme Postia Pikku Kakkoselle -muistitietokeruussa, jonka toteutamme yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Keruussa kutsumme ihmisiä jakamaan muistojaan esimerkiksi lempihahmoista ja -juontajista, katselutilanteista sekä ohjelmaan liittyneistä tunteista ja merkityksistä. Mukaan mahtuvat yhtä hyvin lämpimät, turvalliset ja hauskat muistot kuin pelottavat, hämmentävät tai ristiriitaiset kokemukset.
Meitä kiinnostaa myös se, miten Pikku Kakkonen on elänyt ruudun ulkopuolella: millaisia leikkejä ohjelmat ovat synnyttäneet, millaisia hahmoja on jäljitelty ja millaisia keskusteluja ohjelmat ovat herättäneet perheessä tai kavereiden kesken. Muistitieto on lapsuuden tutkijalle erityisen arvokasta juuri siksi, että tavallisesta lapsuudesta jää virallisiin lähteisiin usein vähän jälkiä. Yksittäisistä muistoista voi kuitenkin alkaa rakentua laajempi kuva siitä, millaisia paikkoja, ihmisiä, tunteita ja rutiineja lasten arkeen on eri aikoina kuulunut ja millainen osa tätä arkea Pikku Kakkonen on ollut.
Kun nykyisten lasten kokemuksia ja aikuisten muistoja tarkastellaan rinnakkain, avautuu näkymä siihen, mikä lasten arjessa muuttuu ja mikä säilyy. Lastenmedia ei ole vain jotakin, mitä lapsi katsoo. Se voi tulla osaksi leikkiä, keskusteluja ja tunteiden käsittelyä ¬– ja lopulta myös oman lapsuuden ja vanhemmuuden tarinaa.
Teksti: Antti Malinen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto, Leikkipäivä-verkoston jäsen
www.lapsuudenhistoriaa.fi
Kuva: Jali Kalliomäki, vuonna 1992, Vapriikin kuva-arkisto
Kuvassa on Pikku Kakkosen leikkipuisto Tampereella vuonna 1992. Heinäkuussa avattu puisto toi ohjelman hahmoja ja maailmaa osaksi lasten leikkejä myös ruudun ulkopuolella. Vuosien mittaan paikka on saanut uusia merkityksiä, muun muassa Pokémon-pelaajien kokoontumispaikkana.
Näin osallistut
Postia Pikku Kakkoselle -muistitietokeruu on avoinna 30.9.2026 asti. Keruuseen ovat tervetulleita niin omat lapsuusmuistot kuin myöhempiin elämänvaiheisiin liittyvät kokemukset Pikku Kakkosesta, esimerkiksi vanhempana tai isovanhempana.
https://www.finlit.fi/arkisto/vastaa-muistitietokeruisiin/postia-pikku-kakkoselle/
Kokemuksia Jyrkin ja Neposen tunneloikkia -sarjasta voivat jakaa vanhemmat, isovanhemmat, varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja muut lasten kanssa toimivat aikuiset 30.9.2026 asti.
https://redcap.tuni.fi/redcap/surveys/
Syötä avautuvalle sivulle osallistumiskoodi T8NXRXP8F, niin kysely käynnistyy.
Lue lisää: Antti Malinen, Kohta se taas alkaa – Pikku Kakkonen ja jatkuvuuksien merkitys lapsen arjessa (SKS, Vähäisiä lisiä)
https://www.finlit.fi/ajankohtaista/blogi/kohta-se-taas-alkaa-pikku-kakkonen-ja-jatkuvuuksien-merkitys-lapsen-arjessa/
