Uskallatko leikkiä?
Mitä olen oppinut leikistä kuluneiden kahden vuoden aikana leikkilähettinä? Ehkä suurimmat oivallukset ovat, että leikkiä ei voi pakottaa, leikki on hyvin moninaista ja leikkiminen vaatii ainakin meiltä aikuisilta uskallusta.
Terhokerhoissa vieraillessani olen saanut ilokseni huomata, että osallistujien toiveita aidosti kuunnellaan. Niin lapset kuin aikuiset kertovat mielipiteensä, kun heiltä kysytään ”Mitäs me tänään leikittäis?” tai ”Mitä sinä haluaisit leikkiä?”. Etukäteen suunnitellun ohjelman sijaan saatetaan heittäytyä koko osallistujajoukolla leikkimään vaikkapa Vettä kengässä -leikkiä. Yhdessä iloitaan ja nauretaan. Ja koetaan jotain hyvin ainutlaatuista, kun leikki yhdistää erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset, tutut ja tuntemattomat. On helppo uskoa, kun eräs leikkijöistä toteaa ”Tää on parasta!”
Leikki ei ole tarkoitettu vain lapsille. Eräässä tapahtumassa leikimme kylämummien ja -vaarien kanssa Mehiläispiiri-leikkiä. Meitä oli yli 30 konkarileikkijää pihalla piirissä, osa oppimassa uutta ja osa muistelemassa ennestään tuttua leikkiä. Olen kohdannut aikuisia erilaisissa tapahtumissa ja haastanut heitä aivojumppaan ja leikkeihin, kuten Kivi, paperi, sakset ja Missä asuu talonpoika tai muistelemaan oman lapsuuden, omien lasten tai lastenlasten lempileikkejä sekä tämän päivän suosikkileikkejä.
Kun aivan leikkilähetti-urani alussa kutsuin kesätapahtumassa eri-ikäisiä lapsia ja aikuisia tekemään käpylehmiä Terhokerhon toimintapisteelle, syntyi lehmien lisäksi hämähäkkejä, koiria, kissoja, kirahvi, dinosaurus, hirviö, heppa, ötökkä, leppis ja ”joku vaan”. Leikki valtasi tilaa myös lukupisteeltä, kun itsetehdyillä eläimillä leikittiin yhdessä uusien leikkikavereiden kanssa.
Vastikään pelasin yläasteikäisten kanssa #päättäjäiset-tapahtumassa Ihmiskimble-peliä. Osaa nuorista sai suostutella pelaamaan, toiset taas tulivat juoksujalkaa pisteelle. Oli heitäkin, jotka innostuivat pelaamaan useamman kierroksen.
Yhdysvaltalainen psykiatri Stuart Brown on laajentanut leikin käsitettä niin, että taide, kirjallisuus, elokuvat, musiikki, komedia, flirtti ja haaveilu ovat myös leikkiä. Mielestäni leikin ei tarvitse olla vakavaa ja vaatia suurta tilaa kalenterista. Arjesta löytyy yllättäviä leikkihetkiä. Innostuisiko työkaveri vaikka piilosilla olosta? Ovatko jekut tapasi tuoda lisää leikkisyyttä arkeen? Ehkäpä yhteislaulut tai ajatusleikit ovat sinun juttusi? Myös kunnon käytävä- tai kahvihuonenaurut voivat olla mukava tapa heittäytyä leikin maailmaan. Tärkeintä olisi, ettet unohtaisi leikkiä ja uskaltaisit heittäytyä leikkiin sinulle sopivalla tavalla, yksin tai yhdessä.
Hanne Mustiala, leikkilähetti, Varsinais-Suomi
Julkaistu: 10.6.2016
