TUTKIMUSTIETOA LEIKISTÄ

Leikkipäivä-ohjelma kokoaa sivuilleen tutkimustietoa leikistä niin tutkimustulosten, asiantuntija-artikkeleiden kuin seminaaritallenteiden muodossa.

Julkaisemme tällä sivulla erilaisia leikin tutkimukseen liittyviä aineistoja.

Lapsuuden moninaiset oppimisympäristöt
Toim. kasvatustieteen tohtori Jonna Kangas, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2020

Lapsi oppii kaiken aikaa joka paikassa. Oppimisympäristöjä ovat sekä fyysiset paikat, kuten päiväkoti, koulu tai oma koti, mutta myös muunlaiset ympäristöt, kuten digitaaliset pelit tai televisio-ohjelmat. Lapsen oppimisympäristöä pohdittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös muihin kuin fyysisiin seikkoihin. Millaisessa ympäristössä lapsi elää, kun tarkastellaan vaikkapa turvallista ilmapiiriä ja vuorovaikutusta? Oppimisympäristöön liittyykin fyysisten elementtien lisäksi psyykkisiä ja sosiaalisia elementtejä, jotka vaikuttavat lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin, ja joita aikuisten on tärkeä tiedostaa.

Lapsuuden moninaiset ympäristöt on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden tekemä ohje- ja vinkkipaketti varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille. Tekstissä tarkastellaan varhaislapsuuden leikkiympäristöjä psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta ja tarkastellaan mediaa leikin ja yhteisen toiminnan kohteena. Tavoitteena on tarjota lapselle kokemus tunteesta, jossa hänellä on mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristössä yhdessä luotuihin päätöksiin.

Leikitään yhdessä Vi leker tillsammans
Toim. kasvatustieteen tohtori Jonna Kangas, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2020

Aikuinen voi tarjota lapselle erilaisia mahdollisuuksia monipuoliseen leikkiin. Osallistumalla lapsen kanssa leikkiin, aikuisen ja lapsen yhteisestä leikistä muodostuu jaettu leikki eli leikkimaailma. Yhteisen leikkimisen ja leikin ilon lisäksi aikuisen osallistuminen rikastuttaa ja monipuolistaa leikkiä. Aikuisen tuella lapsi oppii muun muassa leikkitaitoja, ja silloin leikit myös onnistuvat paremmin ja ovat pitkäkestoisempia.

Den här texten är tvåspråkig och erbjuder material för både svenska- och finskspråkiga familjer. Viktigt är att ge barnen tid för lek, stöda lek och uppfatta att lek verkligen är livsviktig för barnen.

Leikitään yhdessä – Vi leker tilsammans artikkelissa Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat avaavat kotona lasten kanssa oleville vanhemmille näkökulmia lasten leikin tukemisesta ja leikkitaitojen harjoittelusta kotona. Teksti yhdistelee tutkimustietoa, varhaiskasvatuksen käytäntöjä ja leikkivinkkejä perhearkeen. Leikkimisen tavoitteena voi yhteisten kokemusten, leikin ilon ja hauskuuden lisäksi olla myös esimerkiksi lapsen leikin tukeminen ja leikkitaitojen harjoittelu.

Pandemian aikainen leluleikki kuroo umpeen sosiaalista etäisyyttä: Nallehaaste on esimerkki hyvää tekevästä, yhteisöllisestä leikistä
Katsausartikkeli 2020, lelututkija, tutkimuspäällikkö Katriina Heljakka, Pori Laboratory of Play, Turun Yliopisto

Maailman terveysjärjestö WHO julisti kansainvälisen terveydellisen hätätilan 30. tammikuuta 2020. Helmikuun 11. päivänä organisaatio julkaisi nimen uudelle koronavirukselle, joka on sittemmin tunnettu maailmanlaajuisen pandemian (yli maanosien ulottuvan epidemian) aiheuttaneena COVID-19-viruksena. Tämä pandemianaikaista leikkiä tarkasteleva katsausartikkeli käsittelee kansainväliseksi ilmiöksi muodostunutta nallejahtia keskittyen analysoimaan leikin muotoa Suomen näkökulmasta käsin. Maaliskuun 2020 alkupuolella suomalaiset ryhtyivät asettamaan nalleja kotiensa ikkunoihin ohikulkijoita ilahduttaakseen. Niin lapsia kuin aikuisiakin leluasetelmien tekemiseen ja niiden ihailuun perustuvan leikin pariin houkuttelevasta, globaalista leikkitoiminnasta tuli nopeasti suosittu ja kansallisen median laajasti huomioima ilmiö.

Tähän avoimeen, visuaalis-materiaaliseen ja sosiaalisen median alustoilla jaettuun leikkiin liitettiin myös varhaisessa vaiheessa pelillistetty tavoite—leluhahmojen bongaamiseen perustuva nallehaaste. Tämä suomalaisia ja kansainvälisiä uutisartikkeleita sekä sosiaalisessa mediassa jaettuja nallejahtikuvia ja nallejahtiin liittyviä tviittejä tutkimusaineistonaan hyödyntävä katsausartikkeli tulkitsee pandemian aikaista leluleikkiä mimeettisen esineleikin, sosiaalisesti ja teknologia-avusteisesti jaetun ruutuleikin ja hyvinvointia tukevan, yhteisöllisen leikin näkökulmista. Katsausartikkelissa todetaan, miten mielikuvitus, osallistavuus ja yhteisöllisyys nivoutuvat tärkeimmiksi nallejahtiin liittyvää leikkitoimintaa kuvaaviksi piirteiksi. Asemoimalla nallejahdin esimerkiksi pandemian aikaisesta, ylisukupolvisesta leikkitoiminnasta, katsausartikkeli osoittaa poikkeusolojen ehdollistamaan leluleikkiin kuuluvan kaksi merkittävää sosiaalista etäisyyttä umpeen kurovaa tekijää: leikin digiloikan herättämän neuvokkuuden ja leikillisen resilienssin, jonka voimin leikitään yhdessä ja yhteisen hyvän puolesta fyysisen eristäytymisen tuomien haasteiden vaikutusta vastaan.

Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa -hanke 2019, Helsingin yliopisto
Kasvatustieteen tohtori, lehtori Jyrki Reunamon artikkeli 1−3-vuotiaiden lasten esineleikit, roolileikit ja sääntöleikit

Leikkien, havainnoiden, kannatellen – Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikkaa varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä
Marja Syrjämäki, väitöskirja, tarkastettu Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa marraskuussa 2019

Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä: Aikuisen roolit ja pedagogiset käytänteet varhaiskasvatuksen taaperoryhmässä
Annukka Pursi, väitöskirja, tarkastettu Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa syyskuussa 2019

Tarinallisen leikin käsikirja 2017
Millainen on aikuisen rooli lasten leikissä, mitä aikuinen voi tehdä lasten leikin hyväksi, tarvitsevatko aikuiset ja lapset myös yhteisiä leikkikokemuksia? Muun muassa näiden kysymysten äärelle syventyy Tarinasta leikiksi –Tarinallisen leikin käsikirja, jonka tarkoituksena on antaa varhaiskasvatuksen alan ammattilaisille konkreettisia vinkkejä lasten leikin havainnoimiseen, leikkiin osallistumiseen ja leikin rikastuttamiseen. Käsikirja lähestyy leikkiä tarinallisen leikin käytäntöjen näkökulmasta, mutta vinkkejä voidaan soveltaa myös yleisemmin lasten ja aikuisten leikillisiin kohtaamisiin.

Tarinallisen leikin käsikirja syntyi Tarinalliset oppimisympäristöt leikissä ja oppimisessa -hankkeessa (Narrative environments for play and learning). Erasmus+ -rahoitteista hanketta koordinoi Liettuan pedagoginen yliopisto ja se toteutettiin yhteistyössä Suomen, Puolan, Iso-Britannian ja Liettuan kanssa. Suomesta hankkeessa mukana olivat Helsingin yliopiston Kasvatustieteellinen tiedekunta ja Kaivokselan päivähoitoyksikkö.