Tilaa leikille
Usein sanotaan, että leikki on lapsen työtä, mutta se on vielä enemmän. Leikki on olennainen osa lapsen elämää ja lapsuutta, se on lapselle tyypillinen tapa toimia. Leikki on rakennuspalikka lapsen hyvinvointiin, kehittymiseen ja oppimiseen. Leikki on olennainen osa lapsen ilmaisuvapautta, se rakentaa lapsen ystävyyssuhteita ja edistää lapsen terveyttä. Leikki kehittää erilaisia taitoja ja motivoi lasta. Leikki on myös luovuuden perusta.
Oikeus leikkiin on lapsen tärkeimpiä oikeuksia, ja se onkin kirjattu lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklaan. Sopimuskohdan mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.
Lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä on aktiivisesti toteutettava lasten kaikissa kasvuympäristöissä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Mahdollisuus leikkiinkin on huomioitava ja varmistettava.
Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa turvatut oikeudet – lepo, vapaa-aika, leikki, virkistystoiminta sekä kulttuurielämä ja taiteet – liittyvät toisiinsa. Ne liittyvät myös muihin lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin, kuten syrjintäkieltoon, lapsen edun ensisijaisuuteen, lapsen oikeuteen kehittymiseen ja oikeuteen tulla kuulluksi. Jos lapsella ei ole mahdollisuuksia leikkiin tai ne ovat vähäiset, lapsen muidenkin oikeuksien toteutuminen estyy tai kärsii. Ilman leikkiä lapsen kehitys vaarantuu vakavasti.
Leikkiä voi lähes kaikissa ympäristöissä. Kysymys on siitä, miten lapsen ympärillä olevat aikuiset ja muut lapset suhtautuvat leikkimiseen. Onko leikille tilaa ja aikaa? Suorituskeskeinen elämä valuu helposti myös lasten elämään. Vaikka leikki on olennainen lapsen kehitystä ja hyvinvointia tuottava tekijä, leikin merkitystä saatetaan vähätellä ja pitää sitä tuottamattomana toimintana. Vanhemmilta lapsista saatetaan jopa kysyä, että leikkivätkö vielä sinunkin ikäisesi.
Uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa leikki on vahvasti mukana. Leikki liittyy tavalla tai toisella kaikkiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että varhaiskasvatuksen tavoitteena on toteuttaa leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa. Leikin merkitystä korostetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Perusteissa todetaan, että leikillä on itseisarvo lapsella ja sillä on keskeinen merkitys oppimisessa ja lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa varhaiskasvatuksen henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä, kuten esimerkiksi kiusaamista, ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja. Leikille tulee antaa tilaa, aikaa ja rauhaa ja mahdollisuus keskittyä leikkiin.
Leikin merkityksen ymmärtäminen ei saa jäädä vain lainsäädännön – lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden – tasolle. Lainsäädäntö on saatava käytäntöön. Leikki on otettava vakavasti myös päätettäessä varhaiskasvatuksen voimavaroista. Liian suuret lapsiryhmät, joissa lapset ja henkilöstö alati vaihtuvat, eivät kannusta turvalliseen leikkiin. Kohtuullisen kokoiset ja pysyvät lapsiryhmät ovat hyvä investointi.
Elokuun lopun budjettiriihessä hallituksen olisi hyvä miettiä varhaiskasvatukseen kohdistettujen leikkausten vaikutuksia. Päiväkotien ryhmäkokoja suurennettiin ja varhaiskasvatusoikeutta rajattiin vuosi sitten. Onko leikkauksilla aikaansaatu pieni säästö sittenkään säästöä, vai varhaiskasvatuksen laadun heikentymisenä itseasiassa lisämenoa? Olisiko nyt aika peruuttaa nämä leikkaukset? Laadukas varhaiskasvatus tukee lasten hyvinvointia ja kehitystä sekä antaa hyvät mahdollisuudet leikkiin.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet
Mannerheimin Lastensuojeluliitto