Terhokerhojen tarina jatkuu
”Olipa kerran tammi, jonka alle kylän lapset kokoontuivat leikkimään…”. Näin alkoi vajaa kolme vuotta sitten tammen tarina. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja Terhokerhot ovat vallanneet Suomea lähes hengästyttävällä vauhdilla – leikille ja sukupolvien kohtaamiselle on ollut tarvetta!
Terhokerhojen tarina on vasta alussa, vaikka Koko Suomi leikkii -hankkeen viimeinen puolivuotiskausi on käynnistynyt. Terhokerhot eivät katoa. Tulevana syksynä koulutamme SPR:n osastoihin ja MLL:n paikallisyhdistyksiin vapaaehtoisia leikkilähettejä – heitä, jotka ottavat innolla Terhokerhojen ohjat käsiinsä ja voivat viedä yhdessä olemisen ja leikin sanomaa eteenpäin. Vapaaehtoiset leikkilähetit tietävät, miten Terhokerho perustetaan ja mitä sen ylläpitämiseen tarvitaan.
Haasteitakin tulee varmasti vastaan. Joka ikinen Terhokerho tuskin jatkaa toimintaansa loputtomiin – osa lopettaa jossain vaiheessa, mutta samaan aikaan syntyy uusia Terhokerhoja. Uuden toiminnan perustaminen ja vanhan ylläpitäminen on aaltoliikettä. On aikoja, kun toiminta kukoistaa, vapaaehtoisia on tarpeeksi ja kävijöitä riittää. Ja tulee aikoja, kun joudutaan miettimään, miten jatketaan tästä eteenpäin. Silloin punnitaan, miten tärkeäksi toiminta koetaan. Toistaiseksi Terhokerhot on koettu tärkeiksi. Niitä on haluttu jatkaa, vaikka välillä resurssit olisivat olleet paikallistasolla vähissä. Toki välillä on jouduttu tekemään sekin päätös, että juuri nyt, tässä hetkessä, tämän Terhokerhon jatkaminen ei kannata.
Terhokerhoihin tullaan tapaamaan muita ihmisiä, viettämään aikaa yhdessä. On syntynyt ystävyyssuhteita ja on löytynyt mummeja ja vaareja, joita ei muuten lähipiirissä olisi. On ollut iloa, liikutusta ja yhdessä tekemisen meininkiä. SPR:n osastot ja MLL:n yhdistykset ovat avainasemassa siinä, että Terhokerhot jatkuvat, unohtamatta tietenkään piirien tukea. Terhokerhoille on annettu ja annetaan eväät ja välineet toimintaan – paikalliset vapaaehtoiset puhaltavat ne henkiin!
Tarinan tammi jatkaakin siis kasvuaan oravien ja lintujen ripotellessa sen terhoja eri puolille Suomea ja jokaisesta terhosta kasvaa uusi tammi, jonka alle Terhokerhot voivat kokoontua.
”Talvella sen oksistossa pesivät oravat, kesällä leijailivat kirjavat perhoset nurmikolla sen ympärillä. Tammen luona tapasivat myös kylän vanhimmat…”.
Maija Pokkinen, leikkilähetti, Uusimaa
Julkaistu: 7.7.2016