Piristystä järjestötoimintaan

Järjestömaailma on muuttunut, sillä ihmisten ajasta ja sitoutumisesta kilpailevat nykypäivänä yhä useammat tahot. Muutoksen myötä kaikista aktiivisimmat vapaaehtoistoimijat ovat entistäkin kuormittuneempia ja väsymys vaanii kulman takana. Uusia toimintamuotoja ei haluta aloittaa, sillä niihin ei riitä resursseja. Vanhatkin hoidetaan jo säästöliekillä. Jotain kuitenkin pitäisi tehdä, jotta saataisiin uusia ihmisiä mukaan. Ilman uusia vapaaehtoisia nykyisetkin toiminnot kuihtuvat, eikä vapaaehtoisuudesta löydy enää sitä iloa, mikä aikoinaan ajoi järjestötyön pariin. Mikä avuksi?

Samanaikaisesti esiintyy päinvastaista kehitystä. Koko Suomi leikkii -hanke on ollut käynnissä nyt lähes vuoden. Terhokerhoja on syntynyt vauhdikkaasti, sillä sukupolvien kohtaamispaikkoja löytyy jo 118 kunnasta. Uusia Terhokerhoja perustetaan lähes viikoittain, eikä meno näytä laantuvan. Mikä on se salaisuus ja innostuksen lähde, joka siivittää yhä uudet MLL:n yhdistykset ja SPR:n osastot leikin maailmaan? Mikä on se juju, joka saa Terhokerhot puhaltamaan järjestötoiminnan uuteen lentoon?

Työssäni leikkilähettinä kierrän Pirkanmaa-Hämeen alueella tapaamassa MLL:n yhdistyksiä ja SPR:n osastoja. Kerron heille Koko Suomi leikkii -hankkeesta ja innostan perustamaan Terhokerhoja. Hankkeen idean ”myyminen” ei ole vaikeaa, sillä ajatukset leikin merkityksen korostamisesta, kiireettömästä yhdessäolosta ja sukupolvien kohtaamisesta ovat pyörineet ihmisten mielissä jo pitkään. Kun sitten tapaan ihmisiä ja kerron Terhokerhoista, reaktiot vaihtelevat hymyilevästä pään nyökytyksestä aina rajattomaan innostukseen asti: ”Noora, tää on just sitä, mistä olen jo pitkään haaveillut!” totesi eräs pitkäaikainen SPR:n osastoaktiivi. Erään kunnan sosiaalijohtaja puolestaan kertoi: ”Kunnassamme on eri toimijoiden kesken jo pitkään pohdittu miten saisimme sukupolvet toimimaan yhdessä. Koko Suomi leikkii -hanke on odottamamme ja kaipaamamme ratkaisu”. Terhokerhot ovat ajan hermolla ja hankkeen tavoitteet koskettavat lukemattomia ihmisiä.

Terhokerhon perustaminen ei vaadi sukeltamista koulutusputkeen, sillä toimintaan osallistutaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Terhokerho saa tuekseen toimintarahan ja Terhorepun, josta löytyy ideoita ja vinkkejä toiminnan käynnistämiseen. Ohjeet ja lomakkeet on valmiiksi tulostettu Terhokansioon. Puhelimen toisessa päässä kysymyksiin vastaa leikkilähetti, eli hankkeen aluetyöntekijä, jonka tehtävänä on tukea vapaaehtoisia. Kaikista parasta toiminnan käynnistämisessä on kuitenkin MLL:n ja SPR:n voimien yhteen kokoaminen. Kun resurssit ovat vähissä, kannattaa ne yhdistää. Kahden järjestön laaja jäsenpohja ja tiedotuskanavat saavat ihmiset löytämään Terhokerhot helposti. Parhaimmillaan ihminen tulee osallistumaan Terhokerhoon, mutta sitä kautta innostuu järjestötyöstä muutenkin.

Terhokerhot antavat iloa ja uutta potkua vapaaehtoistyöhön. Uusi ja helppo toimintamalli tuo raikkaan tuulahduksen osaston tai yhdistyksen arkeen. Antoisinta on, kun pitkään säästöliekillä käynyt osasto tai yhdistys innostuu sukupolvien kohtaamisesta niin, että innostus tarttuu muihinkin ja uudet ihmiset löytävät jälleen järjestötyön pariin.

Innokasta järjestökevättä!

Noora Pajari, Pirkanmaa-Hämeen Leikkilähetti

(Kuva: Terhokerho-vapaaehtoiset virkistyivät ja vaihtoivat ideoita Vesilahdessa 10.12.2014. Kuvassa vasemmalta: Ritva Latvala-Korpela, Liisa Flinck-Vasama, Sirpa Lakervi, Seija Lehto, Ritva Priha, Aila Ollonen & Katriina Reponen.)

Jaa artikkeli: