Suorituskeskeisyys on leikin vihollinen

Oikeus leikkiin on lapsen tärkeimpiä oikeuksia. Leikkiystävällinen kasvuympäristö ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Suorittamista ja tehokkuutta korostavassa yhteiskunnassa leikin tila uhkaa kaventua. Lapsiin kohdistuvien suoritusvaatimusten kriittinen tarkastelu olisikin paikallaan.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklan mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Nämä oikeudet liittyvät toisiinsa ja ne ovat lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeitä. Lapsi rakentaa maailmaansa pitkälti näiden oikeuksien kautta. Siksi niillä on keskeinen merkitys lapsuudelle ja lapsen suotuisalle kehitykselle.

Lapsen oikeuksien komitea korostaa leikkiä lasten omasta vapaaehtoisesta ja sisäisestä motivaatiosta lähtevänä toimintana, johon kuuluvat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. Leikkiin ryhdytään sen itsensä vuoksi eikä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi.

Suoritteita ja tuloksia korostava aikuisten maailma heijastuu kuitenkin myös lapsiin. Suorituskeskeisyys ja tehokkuusvaatimukset ovatkin lasten omasta motivaatiosta ja luovuudesta kumpuavan leikin vihollisia. Miten lapsen oikeus leikkiin toteutuu suorituskeskeisessä maailmassa?

Suorituskeskeisyys uuvuttaa lapset

Tehokkuusvaatimukset johtavat ylisuuriin ryhmiin päiväkodeissa ja kouluissa. Jos varhaiskasvatuksen mittarina on päiväkodin maksimaalinen käyttöaste eikä emotionaalinen turvallisuus, ollaan kaukana ihanteellisen leikkiympäristön rakentamisesta. Liian suuri ja alati vaihtuva ryhmä on stressitekijä lapsille. Omaehtoinen luova leikki vaatii rauhaa ja turvallisuutta. Tuleva hallitus voisi aloittaa asian korjaamisen peruuttamalla varhaiskasvatukseen tehdyt leikkaukset. Myös koulujen suuria ryhmiä tulisi pienentää.

Peruskoulun suorituskeskeisyyttä lisää oppituntien vähäinen määrä verrattuna muihin Pohjoismaihin, EU-maihin ja OECD-maihin. Paine vähäisen oppituntimäärän täyttämiseen mahdollisimman suurella tietosisällöllä on suuri. Koululaiset väsyvät jatkuvaan suorittamiseen. Erityisesti tämä näkyy lukiossa, jossa oppilaiden uupumusasteinen väsymys on vielä peruskoulua korkeammalla tasolla. Viimeisimmässä Kouluterveyskyselyssä (2017) 25 prosentilla yläkoululaisista 30 prosentilla lukiolaisista oli uupumusasteista väsymystä. Viime aikoina olemmekin saaneet lukea huolestuttavia, mutta ei mitenkään yllättäviä uutisia lukiolaisten uupumuksesta. Liian täyteen pakatut kurssit johtavat siihen, että lepo, harrastukset ja opiskelusta palautuminen jäävät liian vähälle.

Suorituskeskeisyys tunkeutuu myös lasten vapaa-aikaan. Vapaa-aika täyttyy tarkasti ohjelmoidulla suoritus- tai kilpailulähtöisellä toiminnalla. Niin taide- kuin liikuntaharrastuksissa on usein tarjolla vain on/off-vaihtoehtoja. Joko harrastetaan täysillä suorituskeskeisesti tai sitten ei harrasteta lainkaan. Ei olekaan ihme, että monet lapset jättävät harrastuksen kesken liian suurten vaatimusten vuoksi.

Harrastuksia koulun yhteyteen

Harrastusten tuomisella koulun yhteyteen voitaisiin lieventää sekä koulutyön että vapaa-ajan suorituskeskeisyyttä. Kouluissa on jo nyt aamu- ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa, joissa voi kokeilla eri liikunta- ja taideharrastuksia ja harrastaa niitä ilman suorituspaineita. Lisäämällä koulujen kerhotoimintaa ja turvaamalla aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus kaikille toimintaan hakeville 1.-2.-luokkalaisille voitaisiin parantaa mahdollisuuksia omaehtoiseen harrastustoimintaan.

Koulussa voitaisiin muutoinkin hyödyntää leikkiä ja leikkisyyttä nykyistä enemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esitti vuonna 2010 draamaa uudeksi perusopetuksen oppiaineeksi. Esitys ei toteutunut. Vaikka omaa oppiaineitta ei tullut, draamaa voidaan silti hyödyntää opetuksessa. Draamapedagogiikan avulla voidaan hyvin käsitellä esimerkiksi oppiainerajat ylittäviä ilmiöitä.

Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Jaa artikkeli: