Poikkeusjan leikit päiväkodeissa

”Eräänä päivänä lapset rakensivat majan, se oli hotelli. Hotelli suljettiin leikissä koronaviruksen takia.”

Ebeneser-säätiön ylläpitämä Lastentarhamuseo tallentaa kokoelmiinsa lastentarhatyöhön ja varhaiskasvatukseen liittyviä aiheita niin historian kuin tämänkin päivän näkökulmasta. Maaliskuussa 2020 museo tarttui ajankohtaiseen aiheeseen ja keräsi päiväkotien työntekijöiden ajatuksia koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista varhaiskasvatukseen. Verkkokyselyn kautta vastauksia tuli maalis-toukokuun aikana yhteensä 587 ja ne valottavat sitä, miten monenlaisia käytänteitä ja vaikutuksia poikkeusoloilla on ollut ympäri Suomea.

Laaja kyselyaineisto on luovutettu tutkimuskäyttöön useille tahoille, joten voimme odottaa tulevaisuudessa yhä laajempaa ymmärtämystä siitä, millaiset vaikutukset pandemialla on varhaiskasvatukseen. Tässä kirjoituksessa tarkastelen aihetta lasten leikkien näkökulmasta. Kaikki sitaatit ovat Lastentarhamuseon kevään 2020 koronakyselyaineistosta.

Lasten vertaissuhteet poikkeusaikana

Keväällä 2020 koronatilanne vaihteli suuresti eri puolilla Suomea. Kun valmiuslaki otettiin käyttöön 16.3.2020 ja kehotettiin tuomaan lapset päiväkotiin vain, jos se oli esimerkiksi vanhempien työn kannalta välttämätöntä, tyhjeni moni päiväkoti lähes kokonaan.

Kevät 2020 näyttäytyy lapsen näkökulmasta hyvin erilaisena riippuen siitä, oliko hän kevään ajan kotona vai päiväkodissa. Kotona lasten seurana saattoi olla muita varhaiskasvatusikäisiä sisaruksia, mutta perheen ainoiden lasten vertaiskontaktit saattoivat jäädä hyvin vähäiseksi. Päiväkodeissakin vertaissuhteiden määrä väheni radikaalisti, mutta leikkiseuraa oli silti saatavilla.

Päiväkodit toivat kotona olevien lasten arkeen varhaiskasvatuksen sisältöjä erilaisten toimintavinkkien muodossa, ja osa päiväkodeista pyrki pitämään yllä lasten olemassa olevia vertais- ja ystävyyssuhteita esimerkiksi verkkotapaamisten avulla. Tämä ei kuitenkaan ollut aineiston perusteella kovin yleistä ja vastaan tuli teknisiä haasteita käytettyjen sovellusten ja laitteiston osalta.

Poikkeusajan pedagogiset leikit

Päiväkotien varhaiskasvatusta ohjaava Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) näkee leikin lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä ja kiteyttää: ”Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa.”

Kyselyaineiston perusteella korona-aiheiset leikit päiväkodeissa voidaan jakaa henkilöstön aloitteesta tai vaikutuksesta alkaneisiin leikkeihin ja lasten omaehtoisiin leikkeihin. Useat varhaiskasvatuksen opettajat kertoivat lähestyneensä aihetta lasten kanssa esimerkiksi hoivaleikkien kautta. Lapsille pyrittiin luomaan paitsi fyysisesti myös henkisesti turvallinen ympäristö ja mahdollisuus käsitellä vaikeasti ymmärrettävää aihetta leikin kautta. Myös siinä tapauksessa, että suurella osalla ryhmän lapsista ei ollut yhteistä kieltä, rakennettiin ryhmään ”nallesairaala”.

”Lapset rakentavat sairaalan ja pehmoeläimet ovat potilaita, joita he hoitavat antamalla lääkettä ja mittaamalla kuumetta.”

Myös arjen uudet hygieniakäytänteet onnistuttiin toisinaan kääntämään leikiksi. Eräs varhaiskasvatuksen opettaja kertoo, kuinka 5-vuotiaat lapset annostelevat normaalisti itse ruokansa, mutta nyt hygieniasyistä henkilökunnan tulee jakaa ruoka kaikille. Sen sijaan, että asia esitettäisiin siten, että lapsilta viedään ”iän myötä saavutetut edut” ja mahdollisuus oma-aloitteisuuteen, perustetaankin ryhmään leikkiravintola, jossa henkilökunta saa tarjoilijan roolin ja lapset asiakkaan roolin!

”Edes viisivuotiaat eivät saa nyt ottaa ruokaa itse. Leikimme hienoa ravintolaa, jossa aikuiset ovat tarjoilijoita. Täytyy pyytää kauniisti: “Saanko lisää, saisinko maitoa…”

Lasten omaehtoiset koronaleikit

Lasten omaehtoinen korona-aiheinen leikki voidaan nähdä lasten tapana käsitellä ajankohtaista asiaa. Jonna Kangas (2020) kirjoittaa lasten tavasta käsitellä pelottavia asioita leikin kautta ja kysyy, saako koronaepidemialla leikkiä. Tämä kyselyaineisto tarjoaa pienen kurkistusikkunan siihen, miten lapset itse ”leikkivät koronaa”.

Hoivaleikkejä leikittiin paitsi henkilöstön, myös lasten aloitteesta: ”Aluksi lapset etsivät koronaa päiväkodista ja harjasivat sen pois. Myös lääkärileikki oli suosittu.”

Tietyt kyselyssä mainitut leikit voi suoraan sijoittaa tiettyyn vaiheeseen koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi tehtyjä toimia. Kun Uudenmaan rajat suljettiin maalis-huhtikuussa kahdeksi viikoksi, leikkivät lapset eräässä päiväkodissa pihalla pyöräillessään rajatarkastusta, jonka he olivat joko itse kokeneet tai nähneet uutisista.

”Lapset myös leikkivät uutisia ja tiedostustilaisuuksia spontaanisti ulkona.”

Keväällä 2020 televisiosta tuli päivittäin uutiskatsauksia ja korona-aiheisia tiedotustilaisuuksia. 24.4. järjestettiin lapsille suunnattu tilaisuus, jossa pääministeri Sanna Marin, opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen vastasivat lasten esittämiin kysymyksiin. Ei siis ole ihme, että tiedotustilaisuudet päätyivät myös lasten leikkeihin.

Kaikki ”koronaleikit” eivät siis aina välttämättä ole pelottaviksi tai ahdistaviksi koettujen asioiden leikkimistä, vaan aihe on moniulotteisempi. Koronapandemian jatkuessa on kiinnostavaa havainnoida lasten leikkien kehittymistä – vieläkö tiedotustilaisuuksia leikitään? Onko leikkisairaaloissa koronaa? Käyttävätkö pehmolelut kasvomaskeja?

Susanna Gillberg
kokoelma-amanuenssi
Lastentarhamuseo

Lähteet:

Kangas, J. (2020) Saako koronaepidemialla leikkiä? https://leikkipaiva.fi/saako-koronaepidemialla-leikkia/

Valtioneuvosto (2020) Lasten koronainfo. https://valtioneuvosto.fi/tapahtumat/2020-04-24/lasten-koronainfo

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2018