Leikillisyyden ja pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Mitä tehdä silloin kun sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän asiakkaista kaikki eivät puhu suomea, tai eivät osaa lukea edes omalla äidinkielellään? Entäpä miten saada paljon pelaavia nuoria sitoutumaan sosiaalityön ryhmätoimintaan? Miten tutustua asiakkaisiin, jotka ovat tottuneet peliharrastuksensa aiheuttavan kielteistä suhtautumista ammattilaisissa? Mitäpä jos pelattaisiin tai keskusteltaisiin pelaamisesta?

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca kehitti PRO SOS -hankkeessa leikillisyyttä ja pelillisyyttä hyödyntäviä sosiaalityön toimintatapoja, jotta asiakkaisiin tutustuttaisiin paremmin ja toiminta tuntuisi heistä mielekkäämmältä.

Pelien, pelillisten menetelmien ja leikillisyyden avulla voidaan käsitellä vaikeitakin asioita mielekkäällä ja konkreettisella tavalla. Pelillisyys mahdollistaa ammattilaisen ja asiakkaan tasa-arvoisemman kohtaamisen. Se voi motivoida sitoutumaan sosiaalityön palveluihin ja olla keino työskentelysuhteen luomiseen.

Peli sosiaalisena ympäristönä

Pelillisyys ja leikillisyys auttavat luomaan rentoa ja iloista tunnelmaa sekä luovat mahdollisuuden luontevalle yhdessä tekemiselle. Lisäksi pelatessa luodaan omanlaisensa ympäristö, jossa on eri säännöt kuin arkielämässä. Pelatessa pystyy ottamaan etäisyyttä omaan itseensä ja pääsee käsittelemään aiheita, joista voi olla muuten vaikea puhua. Pelissä on myös oma rytminsä, mikä helpottaa keskustelun kuuntelemista, aiheessa pysymistä, sekä puheenvuoron antamista ja ottamista.

Leikillisyydellä voidaan saada aikaan positiivisia kokemuksia yhdessä olosta. Sosiaalisen kuntoutuksen yksi tärkeä tavoite on sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Asiakkaat ovat kokeneet, että luovat ryhmätoiminnot auttavat liittymään vuorovaikutukseen toisten kanssa. Ryhmissä voidaan käyttää puhetta tai kirjallista viestintää korvaavia tapoja viestiä ja toimia yhdessä.

Pelillisyyttä hyödyntävästä toiminnasta tehdyssä tutkimuksessa maahan muuttaneiden miesten sosiaalisen sirkuksen ryhmässä koettiin vallitsevan keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuden ilmapiiri. Ryhmään osallistuneet miehet kertovat saaneensa vertaistukea ryhmästä. Kun asioita tehdään yhdessä ryhmänä, on helpompi luottaa viranomaisiin sekä puhua omasta tilanteesta vapautuneesti ja jakaa kokemuksia.

Maahan muuttaneiden naisten ryhmissä huomattiin myös, että ryhmätoiminnassa nousee esille asioita, joita virallisemmassa ympäristössä, kuten sosiaalityöntekijän toimistossa, ei olisi tullut puhuttua. Eräs ryhmän asiakkaista kertoi, että neljän vuoden asiakkuuden jälkeen hän sai ensi kertaa sanotuksi, mitä haluaisi itse tehdä.

Voimavaralähtöinen työskentelytapa

Leikillisyys ja pelillisyys tukevat voimavaralähtöistä lähestymistapaa sosiaalityössä. Pelillisyyttä hyödyntävän ryhmätoiminnan aikana huomattiin, että ryhmiin osallistujilla oli yllättäviäkin voimavaroja, jotka tulivat esille pikemmin yhdessä toimimalla kuin perinteisessä asiakastapaamisessa toimistossa. Asiakkaat pääsivät toiminnassa osoittamaan kykyjään ja tietouttaan ammattilaisille.

Leikillisyys edistää kykyä selvitä haasteista. Maahan muuttaneiden naisten ryhmässä osallistujat kertoivat vaikeista elämänkokemuksista. Ryhmää ohjaava työntekijä toi esille, että vaikeista ja haastavista tilanteista selviäminen osoittaa sinnikkyyttä ja taitoa pärjätä. Näin hän pyrki vahvistamaan naisten selviytymiskykyä myös nykyhetken haasteissa.

Voimavaralähtöisessä työskentelyssä keskitytään ihmisten vahvuuksiin ja taitoihin, jotka tulevat näkyväksi pelillisten ja leikillisten harjoitteiden avulla. Paljon pelaavien nuorten aikuisten kanssa työskentelevä ammattilainen innostui huomatessaan, että helposti ongelmakeskeisyyteen liukuvaa sosiaalityö saa pelien avulla asiakkaat osoittamaan pätevyyttään ja kertomaan laveasti persoonastaan ja elämästään.

Pelaaminen ei ole kielteistä toimintaa, vaan sen avulla voidaan osoittaa kiinnostusta asiakkaan mielenkiinnon kohteisiin ja keskittyä pelaamisen myötä kehittyneisiin taitoihin. Työntekijän kannattaa suhtautua myönteisesti pelaamisen kautta solmittuihin ihmissuhteisiin. Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä pohtia taitoja, joita pelatessa on karttunut. Pelaamisen myötä asiakas on usein saavuttanut hyvät it-taidot ja kielitaitokin on pelatessa kohentunut. Yhdessä voidaan myös todeta, että näistä ominaisuuksista on hyötyä ja hupia muillakin elämänalueilla.

Leikillisyyden ja pelillisyyden avulla tasa-arvoisempaa kohtaamista

Pelillisyyden hyödyntäminen voi kääntää ammattilaisen ja asiakkaan roolit päälaelleen, jos asiakas on pelien asiantuntija ja ammattilainen heittäytyy peliin tai leikkiin asiakkaan kanssa.
Pelien hyödyntämiseen liittyy leikillisyys ja luovuus mutta myös tavoitteellisuus ja yhteistyö. Työntekijän rooli pelillisyyttä hyödyntävässä työskentelyssä on enemmin fasilitaattori ja kanssaluoja kuin pelkkä asiantuntija. Työskentelyssä asiakkaan kokemuksellinen asiantuntijuus kulkee ammattilaisen asiantuntijatiedon rinnalla. Asiakkaan tilannetta ja jatkopolkuja tutkitaan yhdessä tasa-arvoisessa suhteessa.

Jos asiakas tuntee pelit ja pelien maailman paremmin kuin työntekijä ja pääsee kertomaan niihin liittyvistä mielenkiinnon kohteistaan ja näyttämään osaamistaan, pelillisyys vahvistaa asiakkaan toimijuutta. Asiakkaan asiantuntemus tulee arvostaen nähdyksi. Voimaantumista edistää vastavuoroisuuteen ja luottamukseen perustuva suhde, jossa molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan. Tutkimuksen mukaan kohtaaminen tai kohtaamattomuus asiakaspalvelutilanteissa ovat ratkaisevassa roolissa nuorten palveluista syrjäytymisessä, ja toisaalta osallisuuden kokemuksen luomisessa ja palauttamisessa.

Leikillisyyteen ja pelien maailmaan heittäytymisen myötä voidaan kohdata asiakas hänen omista lähtökohdistaan, eikä niinkään järjestelmälähtöisesti. Työntekijätkin kokevat tällaisen työskentelyn voimaannuttavana, kun asiakkaisiin päästään tutustumaan helpommin ja syvemmin. Kun ammattilainen ryhtyy mukaan leikkiin, hän riisuu viranomaisleiman, jolloin luottamuksellinen vuorovaikutus mahdollistuu uudella tavalla.

Tytti Hytti
erikoissuunnittelija
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Minna Kukkonen
suunnittelija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lähteet:

Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä (THL)
Pelillisyys ja leikillisyys aikuissosiaalityössä (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus)
Painavaa kepeyttä asiakastyöhön – miksi leikillisyyttä ja pelillisyyttä kannattaa hyödyntää sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä? (PRO SOS –hanke, Tytti Hytti)
Sosiaalinen sirkus Espoon aikuissosiaalityössä. Käytäntötutkimus taidelähtöisiä menetelmiä ja ryhmämuotoista arviointia yhdistävästä sosiaalisen kuntoutuksen kokeilusta (Sosiaalityön Käytäntötutkimusraportti, Joni Lähde)