Nallet yhteisöllisen leikin asialla: Tutkimus leluaktivismista poikkeusoloissa

Nallehaaste on esimerkki pandemianaikaisesta hyvää tekevästä ja ylisukupolvisesta leikistä. Pandemian alkuvaiheessa kansainväliseksi ilmiöksi kehittynyt nallehaaste edustaa leikillistä resilienssiä kehittävää leluaktivismia, jossa leluhahmot toimivat yhteiskunnallisesti merkittävien kannanottojen viestinviejinä. Keväällä 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan mielikuvitus, osallistavuus ja yhteisöllisyys nousevat nallehaasteleikin tärkeimmiksi piirteiksi.

Koronapandemia vaikuttaa myös leluleikkiin. Maaliskuun 2020 alkupuolella suomalaiset ryhtyivät asettamaan nalleja kotiensa ikkunoihin ohikulkijoita ilahduttaakseen. Nalleja tuotiin ikkunoihin yhtä aikaa Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tähän leluasetelmiin ja valokuvaukseen perustuvaan ja sosiaalisen median alustoilla jaettuun leikkiin liitettiin myös varhaisessa vaiheessa pelillistetty ja kaikenikäisiä leikkijöitä osallistava tavoite—leluhahmojen bongaamiseen perustuva nallehaaste. Niin lapsia kuin aikuisia leluasetelmien pariin houkuttelevasta, maailmanlaajuisesta leikistä tuli nopeasti suosittu ja median laajasti huomioima ilmiö.

Yhteisöllisyys lisää leikillistä resilienssiä

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin nallehaastetta Suomen näkökulmasta. Digitaalisen kulttuurin oppiaineessa tehty tutkimus hyödynsi aineistonaan suomalaisia ja kansainvälisiä uutisartikkeleita, sosiaalisessa mediassa jaettuja nallejahtikuvia sekä aiheeseen liittyviä twiittejä. Tutkimus osoittaa, että pandemianaikainen nallehaaste haastoi leikkijöiden mielikuvituksen yli ikäpolvirajojen, eri ikäisten osallistuessa nallejahtiin niin leluasetelmien rakentajina, kuin nalleja ja muita leluja ikkunoissa bongaavina ulkoilijoinakin. Ylisukupolvisena digileikin muotona nallehaaste mahdollisti myös lämminhenkisen viestinnän isovanhempien ja lastenlasten välillä; leluhahmojen avulla voitiin jakaa myötätuntoa ja positiivista henkeä tsemppiviestien myötä, kun leluja valokuvattiin ja kuvaleikkiä jaettiin ahkerasti mobiililaitteilla ja sosiaalisen median alustoilla.

Monissa tutkimuksen käsittelemissä tapausesimerkeissä leluasetelmat ja nallejen kanssa toteutetut pienoiskertomukset edustivat pitkäkestoista ja kekseliästä esineleikkiä, jonka tarinallisuuteen lisämausteensa toi esimerkiksi äitienpäivä. Maailman tunnetuimmat hahmolelut ja useimmista kodeista jo valmiiksi löytyvät nallet istuivat ikkunoissa myös usein sylikkäin tai voimahalauksia jakaen, kuvaten näin inhimillisine eleineen leikkijöiden läheisyydenkaipuuta. Tällä tavoin leluleikkiin liittyi kaksi merkittävää tekijää, jotka kurovat umpeen leikkijöiden kokemaa etäisyyttä: leikkijöiden neuvokkuus ja leikillinen resilienssi. Näiden voimin nallehaastetta leikittiin yhdessä ja yhteisen hyvän puolesta empatiaa osoittaen ja poikkeusolojen tuomien haasteiden vaikutusta vastaan leikkien.

Suuren osallistujajoukon leluaktivismia

Leluaktivismilla tarkoitetaan erilaisten hahmolelujen, kuten nukkejen, toimintafiguurien ja eläinlelujen, esimerkiksi erilaisten pehmojen, valjastamista poliittisen tai eettisen tavoitteen näkyväksi tekemiseen ja edistämiseen. Suomessa aikuiset leikkijät ovat leluaktivismin nimissä ottaneet kantaa muun muassa sukupuolen moninaisuuteen, eläinten oikeuksiin ja syrjintään. Siinä missä yhteiskunnalliset instituutiot kuten rajavartiolaitos on ottanut nallehahmon mukaan ajamaan rajavalvontaan liittyviä turvallisuusasioita, on pandemian ajan leikkinä ilmenevä nallejahti eri-ikäisten arjen leluleikkijöiden suoraa toimintaa yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden puolesta.

Kesällä 2020 tehdyssä, tutkimuksen toisessa vaiheessa haasteltiin aikuisia leluleikkijöitä Suomessa, Singaporessa ja Englannissa selvittäen heidän osallistumistaan nallehaasteeseen, pandemianaikaisen leluleikin muotoja samalla yleisesti selvittäen. Vielä julkaisematon tutkimus osoittaa, miten terveyskriisin ravistelemassa maailmassa myös luova ja tarinallinen leluleikki palvelee eri-ikäisten tarpeita tilanteesta riippuen. Leikin kautta voi matkata hetkeksi arjen haasteiden ulottumattomiin, mutta leikkien jaamme myös lohtua ja tulevaisuudenuskoa toisillemme. Leikkien päästään myös lähemmäs ihmisyyttä ja ymmärrystä siitä, miten vallitsevan maailmantilanteen haasteita voitaisiin ratkoa yhdessä.

Katriina Heljakka, Turun yliopisto
Pori Laboratory of Play

Nallehaastetta käsittelevä katsausartikkeli, 11.5.2020 Wider Screen -verkkolehti:
Pandemic toy play against social distancing: Teddy bears, window-screens and playing for the common good in times of self-isolation

 

Jaa artikkeli: