Myös Keski-Suomi leikkii!
Terhokerhot ovat vallanneet tasaisen varmasti myös Keski-Suomea, ja syksyn aikana toiminta leviää edelleen uusiin kuntiin. Yksi syksyn uusista Terhokerhoista aloitti Toivakassa, ja tämän kirjoituksen ajattelin omistaa Toivakan Terhokerhon syntytarinalle.
Toivakka on pieni, mutta hyvin aikaansaava kunta. Kipinä perustamiseen lähti, kun sain yhteydenoton MLL:n toiminnan varapuheenjohtajalta, Susannalta. Susanna oli todella innostunut ajatuksesta, ja tahtoi ehdottomasti paikkakunnalleen Terhokerhon. Vaihdoimme paljon sähköpostia jo ennen ensimmäistä tapaamista, joissa pohdimme sopivaa tilaa, yhteistyökumppaneita ja muita käytäntöön liittyviä asioita. Ennen ensimmäistä ideapajaa minulla tarjottiin myös mahdollisuus mainostaa toimintaa Toivakan kesämarkkinoilla, joissa SPR tuki hanketta antamalla tilaa pöydästään Terhokerhon tutuksi tekemistä varten.
Lopulta Toivakan Terhokerho syntyi ennätysajassa: Kunhan olimme saaneet ideapajaamme juuri oikeat henkilöt, niin innostuneet ja osaavat naishenkilöt perustivat kerhon vajaassa kahdessa tunnissa! Terhokerho-toiminnalle oli todella kysyntää Toivakassa, ja ennen kaikkea hankkeen ajatus sukupolvien sillan rakentamisesta katsottiin paikkakunnalle sopivaksi toiminnaksi, jollaista ei vielä ole ollut. Tahdottiin toivakkalaisten yhteinen olohuone, johon jokainen olisi tervetullut viettämään aikaa eri-ikäisten lasten ja aikuisten kanssa. Niinpä sellainen sitten perustettiin, ja toimintaa paikkakunnalle toimeliaasti puuhannut Susanna valittiin luontvasti kerhon yhdyshenkilöksi.
Kerhon nuorin, Juska-poika, viihtyi Terhokerhossa mainiosti Helkan ja Ainin seurassa.
Ensimmäiseen Terhokerhoon saapui 11 henkilöä leikkilähetin lisäksi. Määrä ei ollut suuri, mutta nautimme toistemme seurasta kahvit juoden ja pelaten Susannan kummitytön itse tekemää peliä. Osa saapui paikalle sattumalta läheiseltä leikkikentältä, osa oli saapunut varta vasten paikalle. Toivakassa ei pientä osallistujamäärää säikähdetty, vaan luottavaisin mielin Susanna uskoo tiedon leviävän pikkuhiljaa yhä laajemmin ja osallistujienkin lisääntyvän: Kunhan tylsät ja pimeät talvisunnuntait saapuvat, on varmasti mieluisampaa viettää sitä yhdessä oleskellen.
Eräs kiinalainen sananlasku menee seuraavasti: ”Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän.” Terhokerhoissa voi jakaa yhteistä aikaa, tarinoita, paikallistietoutta ja välittää leikkiperinteitä sukupolvelta toiselle. Mikä olisikaan parempi keino saada nämä muistot pysyväksi, kuin niiden jakaminen yhdessä kiireettömässä, lämmintunnelmaisessa hetkessä! Juuri niin kuin Toivakan omassa olohuoneessakin.
Taija Savolainen, leikkilähetti Keski-Suomi
