Monilukutaitoa ilolla ja leikkien
Maailman muuttuessa ja kehittyessä muuttuu myös ihmisten arki. Olemme osa yhä moninaisempaa yhteiskuntaa ja arkiympäristöjä, jolloin myös tekstiympäristömme moninaistuvat jatkuvasti ja informaatio on yhä helpommin saavutettavissa. Lapset ovat yhtälailla osa arkiympäristöjen muutosta, jolloin yhä moninaisemmat tekstiympäristöt ympäröivät myös lapsia. Tällöin erilaisten tekstien lukutaidon opettelun tärkeys jo pienilläkin lapsilla korostuu entisestään. Monilukutaito tunnistaa arjen moninaistuneet lukemisen tavat ja on tärkeä ja integroitunut osa lasten kasvuympäristöjä.
Monilukutaito on ihmisenä olemisen ja elämisen taitoa. Monilukutaitoinen ihminen ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ja suhtautuu maailmaan avoimen kriittisesti. Monilukutaitoa tarvitaan inhimillisen toiminnan ymmärtämiseen, suvaitsevaisuuteen ja kulttuurisen monimuotoisuuden hahmottamiseen. Sitä tarvitaan kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiseen, eettisesti vastuulliseen osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on käynnistynyt Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Monilukutaitoa opitaan ilolla (MOI) -kehittämisohjelma, joka kehittää ja tutkii 0-8-vuotiaiden monilukutaitoa. Hankkeessa kannustamme varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen sekä kulttuurialan toimijoita keskinäiseen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja yhdessä kehittämään pienten lasten monilukutaitoa. MOI-kehittämisohjelma perustaa monilukutaidon kehittämisen leikillisen oppimisen pedagogiikkaan, jonka ytimessä on lapsilähtöisyys, kulttuurinen moninaisuus, dialoginen merkityksenanto ja eheytyvä uutta luova oppiminen. MOI-pedagogiikka kietoutuu niin sanottuun “translukutaidon” ajatukseen, joka näkee monilukutaidon jatkuvasti kehittyvänä, risteytyvänä ja uutta luovana prosessina. Pedagogiikalla pyritään edistämään moninaisuuden ymmärtämistä, osallistumista ja uuden luomista erilaisten kulttuurien, ihmisten ja tekstien kohdatessa.
MOI-kehittämisohjelma tarkastelee lasten monilukutaitoa osaamisen, toimijuuden, osallisuuden ja kulttuurisen sivistyksen näkökulmista. Monilukutaito määrittyy laaja-alaisena tekstikäsityksenä, jolla tarkoitetaan sanallisten, kuvallisten, numeeristen, auditiivisten ja kinesteettisten merkkijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla tuotettuja tekstejä. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, tulkita, käyttää, tuottaa, esittää ja arvioida tekstejä eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Kehittämisohjelmassamme monilukutaito on tekstien merkitysjärjestelmien tulkintaa, purkamista ja rakentamista eri tavoin ja erilaisissa ympäristöissä.
Monilukutaito on kirjattu osaksi valtakunnallisia varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, erityisesti osaksi laaja-alaista osaamista. Perus- ja esiopetussuunnitelmat on jo koulussa otettu käyttöön ja uudet varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön ensi syksynä. Valtakunnallisissa opetus- ja kasvatussuunnitelmissa monilukutaito määritellään keskeiseksi taidoksi, jota tarvitaan arjessa, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Myös kasvatus- ja opetussuunnitelmissa monilukutaitoon sisältyy laaja tekstikäsitys, jossa tekstit voivat olla kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa sekä näiden yhdistelminä.
Monilukutaito kehittyy leikin, ihmettelyn ja tutkimisen avulla vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten kanssa. Lasten mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastaaminen ja niiden yhteinen pohtiminen laajentavat lapsen ajattelua. Leikki yhtenä keinona on oiva tapa tarttua lasta kiinnostaviin ilmiöihin. Maailman ja sen ilmiöiden yhteinen ihmettely, havainnoiminen ja tutkiminen tukevat lasten monilukutaidon kehittymistä. Monilukutaidon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, että lapsen aloitteisiin ja kysymyksiin vastataan eikä lasta jätetä yksin häntä askarruttavien asioiden kanssa. Lasten kasvuympäristöt tulisi olla tekstien rikastamia ja kannustaa ja motivoida lapsia lukemaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja viestejä.
Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma korostavat leikin merkitystä lapsen päivittäisessä toiminnassa. Alkuopetuksessakin leikki huomioidaan osaksi toimintaa ja opetusta. Leikki on lapselle ominainen tapa toimia, jonka avulla lapsi myös oppii. Leikin avulla lapsi tutkii ja tulkitsee omaa ympäristöään, myös tekstiympäristöään.
MOI-kehittämisohjelman asiantuntijaryhmä
Lue lisää Monilukutaitoa opitaan ilolla –kehittämisohjelmasta
