Miksi liikuntaharrastuksessa leikitään?
Mistä tulee lapsen hyvä liikunnallinen itsetunto? Se tulee onnistumisista, yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että nauttii liikunnan tarjoamasta elämyksestä ja huomaa pystyvänsä oppimaan uutta. Nykypäivän lasten voimistelussa korostuu vauhdikkuus, värikkyys, hauskuus ja leikillisyys. Leikki on yksi toiminnan kulmakivistä lasten liikuntaharrastamisessa ja voimistelussa.
Kun kysyin kuukausi takaperin muutamilta lapsilta, miksi luulet, että sinun liikuntaharrastuksessasi leikitään, he vastasivat, että leikki kohottaa ryhmähenkeä, siitä tulee hyvä mieli, siitä saa voimia ja oppii uusia asioita sekä tulee lämmin. Lasten kuuluu leikkiä, sanoi yksi tyttö – ja näin se on myös minun mielestäni, kun ajattelen asiaa ohjaajan näkökulmasta.
Leikissä kaikki onnistuvat
Leikki on lapselle luonnollinen tapa toimia ja oppia uutta. Sen avulla me valmentajat ja ohjaajat voimme opettaa erilaisia taitoja ja kasvattaa liikkujien fyysistä kuntoa mielenkiintoisilla harjoitteilla. Leikin avulla voimme myös tarjota onnistumisen kokemuksia kaikille liikkujille. Vaativissa taitolajeissa voi olla harjoituksia, joissa pitkä nauha kerta toisensa jälkeen kietoutuu lapsen kehon ympärille tai lapsi horjahtaa puomilta alas.
On kuitenkin tärkeää, että tunti toisensa jälkeen harjoittelu ei ole vain sinnittelyä uusien taitojen oppimisen ja epäonnistuneiden suoritusten välillä, vaan jokaisella treenikerralla lapsi kokee myös onnistumista. Hän saa hetkiä olla osallisena ryhmässä ja kokea kuuluvuuden tunnetta sekä onnistua yhdessä tai yksin. Lasten kasvua kohti omaa potentiaalia tukevat pätevyyden kokemukset arjessa ja leikissä voidaan näitä kokemuksia mahdollistaa kaikenlaisille liikkujille.
Voimistelussa ja liikunnassa ylipäätään kasvatuksen päätavoitteena on lisätä hyvinvointia ja tarjota mahdollisuuksia oppimiseen sekä itsensä kehittämiseen omassa tahdissa. Leikki ja liikunta tarjoavat lapselle mahdollisuuden sosiaalisten taitojen kehittymiseen sekä oman itsetunnon vahvistamiseen. Leikki tarjoaa myös mahdollisuuden osallistua toimintaan erilaisista lähtökohdista – leikkiin on usein helpompi liittyä mukaan kuin varsinaiseen lajitoimintaan, jos harjoittelu on edennyt jo pitkälle tai ryhmään liittyviltä lapsilta puuttuu yhteinen kieli ja ymmärrys. Leikki on kuitenkin niin mukaansatempaava elementti lapsen omasta maailmasta, että liike tarttuu toiseen. Kun muutama lapsi leikki hippaa, niin yhtäkkiä siihen on helposti liittymässä muitakin.
Leikki opettaa kehontuntemusta
Minulle ohjaajana ja valmentaja leikki toimii myös välineenä kehotuntemuksista puhumiseen: miltä tuntuu, kun sinua kosketaan tai miltä tuntuu, kun sydän pomppii ja alat hengästymään? Voimistelussa lapset ovat pienissä vaatteissa ja ohjaaja on usein hyvin lähellä ja kosketuksissa lapseen auttaessaan lasta ensimmäisiä kertoja takaperin kuperkeikassa tai myöhemmin vaativissa tempuissa, joissa avustaminen on alkuun välttämätöntä. On minun vastuullani kertoa lapselle fyysisestä koskemattomuuden periaatteesta, mutta myös siitä, miksi avustaminen on tärkeää turvallisuuden näkökulmasta. Leikki toimii erinomaisena välineenä siihen, että toisen koskettamiseen ja lähellä oloon esimerkiksi avustustilanteissa totutaan. Leikin kautta syntyvät kehokokemukset saadaan konkreettisesti esille ja niistä sekä turvataidoista voidaan puhua lasten omien kokemusten kautta.
Syy, miksi itse leikitän paljon lapsia niin voimistelukoulussa (varhaiskasvatusikäiset) kuin muilla voimistelun harraste- ja valmennustunneilla on, että se aloittaa tunnin energisesti. Se on hyvä siirtymäriitti kohti keskittymistä vaativaa harjoittelua, mutta se on myös tapa aloittaa harjoitus yhdessä. Leikissä vahvistuu myönteinen suhtautuminen ryhmään, kun me toimimme yhdessä ja yhdessä sovituilla säännöillä. Ryhmässäni meillä on toiminnan pelisääntönä, että kaveerataan. Se on tärkeää siksi, että moni lapsi harrastaa juuri kavereiden vuoksi ja siksi aikaa kaverilliseen toimintaan pitää olla. Meille kaveeraaminen tarkoittaa, että tutustutaan toisiin, vaihdetaan pareja ja ryhmiä ja saadaan ehkä uusia kavereita kauden aikana. Leikki on toimintamuotona tämän toteuttamiseen mitä mainioin. Leikissä saa olla toista lähellä, ottaa etäisyyttä, käyttää ääntä ja purkaa energiaa. Se voi rikastuttaa mielikuvista ja tarjota yhteisiä elämyksiä.
Hyvällä liikuntaleikillä on siis iso merkitys lasten harrastamisessa. Se kehittää lapsen motoriikkaa ja liikunnallisia perustaitoja. Hyvien perustaitojen pohjalle on mahdollista rakentaa myöhemmin lajitaitoja ja muuta osaamista. Leikki tukee myös sosiaalista kasvua ja kehitystä. Leikissä korostuu moni taito, jota arkielämässä voimme hyödyntää. Leikissä voidaan myös havainnoida ympäristöä ja kanssaihmisiä ja kiinnittää huomiota ääniin, muotoihin tai tilaan. Ympäristö antaa aina palautetta myös lapselle hänen suorituksistansa – menikö hän viivaa pitkin, onnistuiko koriin heittäminen tai miltä tuntui, kun joku kosketti olkapäähän, mutta havainnointitaitoa on syytä myös opetella. Kun lapsi oppii havainnoimaan ympäristöään tehokkaasti, heijastuu se positiivisesti myös oppimiseen ja ajattelun taitojen kehittymiseen.
Leikissä opitaan yhteisiin sääntöihin sitoutumista
Leikissä korostuu myös sääntöjen noudattamisen merkitys. On tärkeää, että leikissä on tilaa luovuudelle, mutta sen rinnalla myös sääntöleikeille on paikkansa. Koen tärkeänä, että jos haluan opettaa lapsille liikuntaharrastuksessa yhteisiin sääntöihin sitoutumista, niin minulla pitää olla myös menetelmiä asian kirkastamiseen ja alkeistaitojen opetteluun ja tässä näkökulmassa yksi menetelmistäni on leikki. Se on lasten näköistä toimintaa, jossa he myös itse määrittelevät sääntöjä ja ristiriitatilanteissa ovat ratkaisemassa tilanteita aikuisen johdolla. Välillä säännöt tai sääntöjen rikkominen tuottavat pettymyksiä, joista on selviydyttävä. Raja tulee aina jossain vastaan, mutta leikin kautta pettymyksen sietoa voidaan harjoitella lapsen omassa ympäristössä.
Toimintamuotona leikki opettaa asioita, joille on käyttöä myös arjessa. Hyvä liikuntaleikki voikin tarjota myös ongelmanratkaisukyvyn haastamista tai se voi harjoittaa muistia tai sen kautta voidaan opettaa monia tiedollisia asioita. Lisäksi hyvä liikuntaleikki tarjoaa myös fyysistä ominaisuusharjoittelua. Sen avulla voidaan kehittää nopeutta, voimaa, kestävyyttä tai liikkuvuutta ja mm. aktivoida hermostoa sekä kuormittaa elimistöä mahdollisimman monipuolisesti ja koordinaatiota haastaen. Lasten liikuntaleikit tukevat hyvin hermoston kehittymistä ja mahdollistavat äärinopeiden liikkeiden harjoittelua silloin kun lajitaidollisesti ei ylletä vielä nopeisiin toistoihin. Tärkeää ohjaajana on muistaa, että kilpailut kyllä virittävät monessa lapsessa kirittäjän esille, mutta miten käy, jos nopeuskisassa hitaat aina tippuvat pois? Miten silloin heidän nopeusominaisuuttansa päästään kehittämään, jos tippuu leikistä hitaampana ensimmäisenä pois?
Leikki kasvattaa liikunnallista itsetuntoa
Minulle ohjaajana riemunkiljahdukset ja spontaanit hymyt kertovat mielekkyydestä ja kun rankan koulupäivän jälkeen saa teinin naamalle punaiset posket, tuikkivat silmät ja hän huutaa, ettei lopeteta vielä, tietää olevansa oikeilla jäljillä. Nyt tehdään sitä, mikä tuntuu hyvälle ja tallentuu ehkä muistoksi, mikä kantaa aikuisuuteen. Voin aikuisena myös toimia silloin peilinä ja heijastaa nuorelle takaisin hänen vahvoja puoliaan leikin kautta ja antaa palautetta fyysisistä ominaisuuksista, heittäytymisestä, mukanaolosta ja muiden huomioimisesta. Koen sen olevan yksi väline liikunnallisen itsetunnon vahvistamiseen.
Moni aktiivinen lapsi innostuu myös vapaa-ajallaan liikunnallisesta leikkimisestä ja esimerkiksi vanhempien antamasta pallosta tai patjasta, joka on levitettynä olohuoneen lattialle ja jossa lapsi heittelee tuntikausia kärrynpyöriä kuvitellen olevansa maailman luokan temppusankari. Kun lapsi saa mielekästä tekemistä, hän saattaa antautua mielikuvitusleikin maailmaan ja oman aktiivisuuden kautta kehittää taitojaan huomaamatta. Päivä päivältä taituruutta tulee lisää, se heijastuu muuhunkin kehittymiseen ja taitojen karttumiseen ja johtaa positiiviseen kierteeseen.
Leikki on arvokas osa liikunnallista elämää lapselle ja nuorelle.
Liisa Lappalainen
osaamisen kehittäjä
Suomen Voimisteluliitto