Luodaan leikille suotuisa ympäristö
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiinYK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuoden teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Leikki on keskeisessä roolissa lapsen persoonallisuuden ja identiteetin rakentumisessa.
Leikki on olennainen osa lapsuutta, se on lapselle tyypillinen tapa toimia. Leikki on rakentaa lapsen hyvinvointia, se vie lapsen kehitystä eteenpäin ja toimii oppimisen välineenä. Leikki on olennainen osa lapsen ilmaisuvapautta, se rakentaa lapsen ystävyyssuhteita ja edistää lapsen terveyttä. Leikki kehittää erilaisia taitoja ja motivoi lasta. Leikki on luovuuden perusta.
Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa turvatut oikeudet – lepo, vapaa-aika, leikki, virkistystoiminta sekä kulttuurielämä ja taiteet – liittyvät toisiinsa. Ne liittyvät myös muihin lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin, kuten syrjinnän kieltoon, lapsen edun ensisijaisuuteen, lapsen oikeuteen kehittymiseen ja oikeuteen tulla kuulluksi. Jos lapsella ei ole mahdollisuuksia leikkiin tai ne ovat vähäiset, lapsen muidenkin oikeuksien toteutuminen kärsii tai estyy.
YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa leikin olevan lasten omaa vapaaehtoista ja sisäisestä motivaatiosta lähtevää toimintaa, johon kuuluvat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. Leikkiin ryhdytään sen itsensä vuoksi eikä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi.
Leikille suotuisan ympäristön tekijät
Leikkiä voi lähes kaikissa ympäristöissä. Lapsen kannalta olennainen kysymys on, miten me aikuiset suhtaudumme lasten leikkimiseen. Luommeko leikkiä edistäviä vai sitä estäviä tekijöitä? Lapsen oikeuksien komitea on listannut tekijöitä, jotka luovat suotuisat edellytykset leikille ja muille sopimuksen 31 artiklassa turvatuille oikeuksille.
Ensinnäkin lasten tulee saada olla vapaana stressistä. Meidän aikuisten suorituskeskeinen elämä valuu helposti myös lasten elämään. Leikille suotuisassa ympäristössä ei ole sosiaalista syrjäytymistä, ennakkoluuloja eikä syrjintää. Ympäristön tulee olla turvallinen ja väkivallaton. Aikuisten tehtävänä on huolehtia, ettei ketään lasta jätetä leikin ulkopuolelle eikä kiusata leikissä.
Leikille suotuisa ympäristö on kaikin tavoin fyysisesti turvallinen. Lapsen oikeuksien komitea korostaa lasten mahdollisuutta saada turvallisesti liikkua lähiympäristössään. Esimerkiksi asuinalueiden nopeusrajoitukset on syytä asettaa riittävän alas ja kevyen liikenteen turvallisista väylistä on huolehdittava. Leikille ja harrastuksille suotuisa ympäristö mahdollistaa lapsen ikään ja kehitykseen nähden riittävän levon ja vapaa-ajan, jolloin lapseen ei kohdistu vaatimuksia. On huolehdittava leikkitilojen esteettömyydestä ja varmistettava, että myös kaikilla vammaisilla lapsilla on mahdollisuus leikkiin.
Lapsen oikeuksien komitea korostaa lasten mahdollisuuksia leikkiä vaihtelevassa fyysisessä ympäristössä ja mahdollisuuksia kokea ja olla vuorovaikutuksessa luonnon ja eläinten kanssa sekä leikkiä luonnossa. Suomessa nämä on helpompi toteuttaa kuin monessa muussa maassa, mutta ei lasten läheinen luontosuhde meilläkään itsestään synny. Kaavoituksessa on huolehdittava riittävistä lähiluontoympäristöistä. Päiväkotien ja koulujen retkillä lähiluontoon on tärkeä merkitys lasten luontosuhteen muodostumisessa.
Leikin merkitystä ei saa vähätellä
Leikillä ja muilla 31 artiklassa turvatuilla oikeuksilla on suuri merkitys lapsen persoonallisuuden ja identiteetin kehittymiselle. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsella tulle olla mahdollisuudet käyttää omaa tilaansa ja aikaansa oman maailmansa luomiseen ja muuttamiseen mielikuvitustaan ja kieltään käyttäen. Lapsella tulee olla myös mahdollisuudet tutustua ja osallistua oman yhteisönsä kulttuuri- ja taideperinteeseen sekä oppia ymmärtämään, luomaan ja muokkaamaan sitä. Lapsella tulee olla mahdollisuudet osallistua toisten lasten kanssa peleihin, urheiluun ja muuhun virkistystoimintaan, joissa tarvittaessa on tukena koulutettuja avustajia tai valmentajia.
Lapsen oikeuksien komitea toteaa viimeisenä muttei vähäisimpänä kohtana, että leikille suotuisan ympäristön edellytyksenä on, että vanhemmat, opettajat ja koko yhteiskunta tunnustavat 31 artiklassa määriteltyjen oikeuksien arvon ja oikeutuksen. Vaikka leikki on olennainen lapsen kehitystä ja hyvinvointia tuottava tekijä, leikin merkitystä saatetaan vähätellä ja pitää sitä tuottamattomana toimintana. Suomessa lasten leikit loppuvat aiemmin kuin monissa muissa maissa. Vanhemmilta lapsilta saatetaan kysyä, että leikkivätkö vielä sinunkin ikäisesi. Pidetään yhdessä huolta, että jokaisen lapsen oikeus leikkiin toteutuu.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lapsen oikeuksien sopimus
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17, joka koskee lapsen oikeutta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuuriin ja taiteisiin