Vinkkejä Leikkipäivään
Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään tänä vuonna teemalla “Leikkien pallon puolesta”. Olemme lisänneet alle kestävän leikin mukaisia leikkivinkkejä, jotka löytyvät myös Leikkipankista.
Kestävä leikki on ympäristöystävällistä. Tältä sivulta löydät myös kivoja luontoaiheisia vinkkejä niin pienellä kuin isolla porukalla leikittäväksi ja huhtikuun monenlaiset sääolosuhteet huomioiden! Vinkkejä esteettömiin leikkeihin löydät täältä.
Energiankulutushippa
Leikin ohjeet: Rajataan leikkialue ja leikkijät muodostavat rivin yhdelle sivulle. Kaikki liikkuvat ensin leikkialueen päästä toiseen haaraperushypyin (tavallinen sähkölaite), sitten tasajalkahypyin (energiapihi sähkölaite) ja lopuksi kävellen (energiapihi, uusiutuvaa energiaa käyttävä sähkölaite). Keskustellaan siitä, mikä liikkumistapa tuntui raskaimmalta, eli kulutti eniten ja mikä kevyimmältä, eli kulutti vähiten energiaa.
Valitaan hipat, loput ovat sähkölaitteita. Hippa liikkuu koko leikin ajan juosten tai valitsemallaan tavalla. Sähkölaitteiden on oltava liikkeessä koko ajan ja liikkumistapa muuttuu koko ajan vähemmän energiaa kuluttavaksi.
Leikin kulku: Sähkölaitteet levittäytyvät leikkialueelle ja lähtevät liikkeelle haaraperushypyin hipan huutaessa: ”Sähköt päälle!” Hipan saadessa leikkijän kiinni, tulee kiinnisaadusta energiapihi sähkölaite, joka liikkuu tasajalkahypyin. Jäätyään toisen kerran kiinni leikkijästä tulee energiapihi, uusiutuvaa energiaa käyttävä sähkölaite, joka liikkuu kävellen. Jäädessään kiinni kolmannen
kerran sähkölaite sammuu, eli jää paikalleen seisomaan ja saa omalta paikaltaan auttaa kiinniottajaa, eli koskettaa ohikulkevia sähkölaitteita. Sammunut sähkölaite ei saa liikkua omalta paikaltaan yhtään edes tukijalan varassa. Leikki loppuu, kun hippa on sammuneiden laitteiden avulla sammuttanut kaikki sähkölaitteet.
Tavallinen sähkölaite: Haaraperushypyt
Energiapihi sähkölaite: Tasajalkahypyt
Energiapihi, uusiutuvaa energiaa käyttävä sähkölaite: Kävely
Lajittelijat
Rajataan neliön muotoinen leikkialue, jonka kulmiin merkitään esim. BIOJÄTE, MUOVI, METALLI sekä KARTONKI. Mietitään yhdessä, mitä kaikkea kyseisiin jäteastioihin voi laittaa. Valitaan neljä leikkijää lajittelijoiksi, jotka menevät omaan kulmaansa kertaamaan, mitä kyseisen kulman jäteastiaan kuuluu. Loput leikkijöistä asettuvat leikkialueelle. Leikki alkaa ja lajittelijat yrittävät saada alueella olevia kiinni. Lajittelija muuttaa kiinnijääneen oman kulmansa lajiteltavaksi roskaksi.
Lajittelija kertoo kiinnisaadulle, mihin kulmaan tämän tulisi mennä lajiteltavaksi ja kiinnisaatu menee itsenäisesti kyseiseen kulmaan. Biojätteen lajittelija siis sanoo kiinnisaadulle esim. ”banaaninkuori”, ja leikkijä menee biojätekulmaan. Saapuessaan kulmaan, leikkijä kertoo siellä oleville, miksi roskaksi hänet nimettiin, esimerkissä banaaninkuori. Mikäli jäteastiasta löytyy
jo banaaninkuori, vapautuu edellinen. Lajittelijan on siis nimettävä kiinnisaadut erilaisiksi roskiksi. Mikäli lajiteltava menee vahingossa väärään kulmaan, ohjaavat kaverit hänet oikeaan jäteastiaan. Leikki loppuu, kun kaikki on saatu kiinni. Lajittelijat palaavat omille jäteastioilleen ja valitsevat kiinnisaaduista itselleen seuraajan.
Metsäostoskeskus
Pohtikaa ja ideoikaa mitä kaikkea ostoskeskuksessa voi olla? Vaateliike, eläinkauppa, ruokakauppa, ravintola, elokuvateatteri, urheilukauppa, kioski, infopiste, leikkipaikka, kirjasto jne. Leikkijät jaetaan 3 hengen pienryhmiin ja jokainen pienryhmä miettii mitä he ostoskeskukseen haluavat rakentaa. Ryhmät kertovat toiveensa omalla vuorollaan, jotka arvotaan lorulla: ”Ostoskeskus metsäinen, sieltä löytyy tällainen”. Ostoskeskuksessa ei voi olla kahta samaa, eli ryhmien kannattaa miettiä valmiiksi kolme eri vaihtoehtoa. Kun kaikki ryhmät tietävät mitä lähtevät rakentamaan ja toteuttamaan leikki voi alkaa. Kun metsäostoskeskus on valmis, valitsevat kaikki ryhmästään yhden
henkilön, joka on tauolla ja saa kiertää metsäostoskeskuksessa sen palveluista vapaasti nauttien. Loput jäävät omalle pisteelle palvelemaan asiakkaita. Noin 5 min kuluttua on seuraavien vuoro pitää taukoa ja kiertää metsäostoskeskusta. Leikitään, kunnes kaikki ovat saaneet sekä kiertää että palvella.
Pelatkaa Iloa etsimässä -peliä
Kokoa tiimi ja etsikää Iloa hassutellen yhdessä. Iloa etsimässä -peli on kaikenikäisille suunnattu seikkailu leikin maailmaan. Mobiilipeli on maksuton ja kannustaa hassuttelemaan ja liikkumaan ulkona. Katso peliin lisäohjeet täältä.
Iloa etsimässä -pelin lämmittelyksi voitte käydä tekemässä muutaman hauskan luontovisailun täällä.
Iloa etsimässä -oppituntia varten löytyy materiaali täältä.
Leikkikää hauskoja luontoleikkejä:
Minun oma Unelmapuuni
Tämä leikki on tärkeä leikkiä metsässä. Jokainen saa valita metsästä oman pakkansa, ja suunnitella minkälainen hänen Unelmapuunsa olisi. Unelmissa kaikki on mahdollista, joten turkoosinvärinen lentävä puu, jossa soi musiikki on täysin mahdollinen. Viiden minuutin itsenäisen pohdinnan ja unelmoinnin jälkeen oppilaat kutsutaan koolle ja halukkaat saavat vuorollaan kertoa omasta Unelmapuustaan.
Apukysymyksiä:
– Mitä tykkäät tehdä ja syödä? Miten puu voisi mahdollistaa sen?
– Onko puullasi taikavoimia?
– Minkä värinen ja tuoksuinen unelmapuusi on?
Puusokko
Leikitään metsässä pareittain. Toinen laittaa silmät kiinni toisen asettuessa tämän taakse ja tarttuu pariaan olkapäistä. Muista, leikkikaverisi luottaa sinuun, ethän anna hänen kompastua tai kaatua. Varoita häntä kivistä, kannoista ja kuopista. Näkevä kaveri johdattaa parinsa jonkun puun luokse, jota sokkona oleva tutkii kaikilla muilla paitsi näköaistillaan. Miten paksu puun runko on? Onko kaarna sileää? Onko oksia? Hetken kuluttua sokko johdatetaan pois rungon luota ja tämä pyöräytetään vielä pari kierrosta paikalla ennen kuin sokko saa avata silmänsä ja yrittää selvittää mikä oli hänen tunnustelemansa puu. Vaihdetaan osia.
Puulajihippa
Rajataan metsään selkeä leikkialue ja päätetään, mikä on turvapuulaji, tässä esimerkissä se on koivu. Kaikki leikkialueen koivut ovat nyt turvia. Turvaan pääsee koskettamalla puuta ja sanomalla oikea puulaji, eli ”koivu”. Turvassa voi olla vain yksi kerrallaan. Jos Niko on koivulla ja Jenni koskettaa samaa runkoa ja sanoo ”koivu”, ei Niko enää ole turvassa. Samalle turvapuulle ei voi mennä kahta kertaa peräkkäin. Hipoille annetaan ”taakat”, eli hippamerkit (huivi tai vastaava). Hippa vaihtuu kosketuksesta eikä samaa saa jättää heti uudestaan.
Kuvassa näkyy, kuinka oranssia hippamerkkiä pitelevä pipopäinen leikkijä juoksee lippispäisen perässä ja kolmas kaveri seisoo turvapuukoivulla… Hetkeä myöhemmin lippispäinen on juossut koivulle ja siellä seisoskellut kaveri on lähtenyt karkuun.
Sylipuu
Jokainen etsii puun, jonka runko on oman sylin paksuinen. Oma sylipuu on sellainen, johon pystyt nojaamaan napa puuhun päin ja saat vietyä sormenpäät yhteen ilman että käsivarsien ja rungon väliin jää tyhjää tilaa. Voitte myös etsiä minisylipuut sekä OK-puut.
Minisylipuu mitataan haliotteella, jossa leikkijä vie kädet ristiin ja koskettaa sormillaan toisen puolen kyynärpäätä
OK-puu mitataan oman käden OK- merkillä, eli viedään saman käden peukalo- ja etusormenpäät yhteen.
Luontobingo
Klikkaamalla kuvaa, saat tulostettavan version.
Talvibingo
Klikkaamalla kuvaa, saat tulostettavan version.
Jäälinnan rakennus
Jäädytetään maitopurkkeihin “jäätiiliä”, joista rakennetaan jäälinna. Tiilet muurataan yhteen lumi-vesiseoksella. Yhteisöllinen projekti, jonka voi tehdä pienellä tai isommalla joukolla. Pandemia-aikana linnaa voi käydä rakentamassa vaiheittain ja vuoronperään.
Jänikset ja tarvikkeet
Leikkijät jaetaan kahteen riviin vastakkain 5-10 metrin päähän toisistaan. Toinen rivi on jäniksiä ja toinen rivi tarvikkeita. Jokainen tarvike päättää itsekseen, onko ruokaa vai pesä. Samoin jokainen jänis päättää itsekseen, tarvitseeko ruokaa vai pesää. Kun leikinjohtaja antaa merkin, tarvikkeet osoittavat valintansa: pesät asettavat kädet harjakatoksi päänsä päälle, ruoat hierovat käsillä vatsaansa. Jänikset ryntäävät tarvitsemansa tarvikkeen luokse. Jos jänis löytää tarvitsemansa, se lisääntyy ja nyt molemmat jatkavat jäniksinä. Jos jänis ei löydä tarvitsemaansa, se muuttuu tarvikkeeksi. Uusi kierros alkaa, ne, jotka löysivät parin, ovat nyt siis jäniksiä ja parittomaksi jääneet siirtyvät tarvikkeiksi. Kierroksia otetaan niin kauan, kunnes kaikki jänikset loppuvat. Leikkiä voi varioida myös muihin eläimiin.
Eläinviesti
Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet seisovat viivan takana, jokusen metrin päässä on joukkueen ämpäri/kartio tmv., joka on kierrettävä. Eläinviestissä liikkumatavat vaihtelevat siten, että jonon 1. on rapu (=rapukävelyä selkä menosuuntaan), 2. karhu (neljällä raajalla), 3. ihminen (juoksee), 4. taas rapu jne… Nopein joukkue voittaa.
Haukka ja metsähiiri
Valitaan leikkijöistä 1 haukka ja 1 metsähiiri. Muut ottavat parit ja asettuvat leikkialueelle sinne tänne käsikädessä vastakkain seisomaan, jolloin he ovat suojapaikkoja. Haukka koittaa saada metsähiirtä kiinni juosten. Metsähiiri voi piiloutua suojapaikkaan, eli juosta jonkin parin luo, mennä parien käsien alta parin väliin ja sysätä toisen parista pois, jolloin tästä tulee uusi metsähiiri. Mikä haukka saa metsähiiren kiinni, osat vaihtuvat.
Lumikon häntä
Leikkijät jaetaan kahteen jonoon. Jonossa pidetään kiinni edessä olevan vyötäisiltä. Jonon ensimmäinen on lumikon pää ja viimeinen sen häntä. Jonot menevät pienen matkan päähän toisistaan ja leikki alkaa. Kummankin jonon pää yrittää ottaa toisen jonon häntää kiinni ja samalla suojella omaa häntäänsä. Jos jonon A pää saa jonon B hännästä kiinni, siirtyy jonon B hännässä ollut henkilö jonon A pääksi. Jatketaan, kunnes jäljellä on vain yksi jono. (leikkiä voi varioida siten, että on vain yksi jono, jonka pää koittaa saada häntää kiinni.)
Puunkaato
Leikkijät asettuvat jonoon. Jokainen leikkijä tarttuu edessään olevaa vyötäröltä, etummainen pitää kiinni puusta. Tarkoituksena on vetämällä kaataa puu. Se jonka kohdalta jono katkeaa, putoaa pelistä.
Lumitamppo
Lumeen tallataan polkuverkosto ristiin rastiin noin 10 – 20 metrin alueelle. Polkujen varrelle tehdään noin 5 ympyrän muotoista turvapesää. Polut tallotaan selvästi muusta hangesta ulottuviksi. Yksi leikkijöistä jää lumimieheksi, joka alkaa jahdata muita polkuverkoston sisällä. Kun lumimies saa jonkun kiinni, tämän on jähmetyttävä paikoilleen lumiukoksi siihen asti, että joku toinen leikkijä tulee pelastamaan hänet halaamalla. Turvapesissä voi pysähtyä lepäämään. Kun kaikki on jähmetetty lumiukoiksi, valitaan ensimmäisenä kiinni jäänyt/joku muu vapaaehtoinen uudeksi lumimieheksi.
Pikkulinnut ja pakkanen
Yksi leikkijä on pakkanen, lopu pikkulintuja. Pakkanen yrittää ottaa pikkulintuja kiinni, ja onnistuessaan pikkulintu jähmettyy paikalleen. Toiset pikkulinnut voivat pelastaa jähmettyneen lämmittämällä tätä siipiensä suojassa halaamalla. Leikkiä voidaan varioida ryhmän mukaan siten, että pakkasia onkin kaksi, tai että jähmettyneen linnun sulattamiseen tarvitaan kaksi pikkulintua halaamaan yhdessä. Vaihtoehtoinen sulattamistapa on, että yksi leikkijöistä on kevätaurinko, joka tulee halaamalla pelastamaan.
Rakentakaa labyrintti
Katso videolta ohjeet Jatulintarhan rakentamiseksi. Jatulintarha on labyrintti, jonka voit helposti rakentaa esimerkiksi olohuoneeseen. Sen avulla pieni pyhiinvaellus onnistuu leikkien vaikkapa omalla takapihalla.
Kootkaa Juhlakaruselli
Pyöräyttäkää Juhlakarusellia ja tutustukaa toistenne juhlaperinteisiin aistien ja luontoympäristön avulla. Juhlakaruselli on eri aisteihin perustuva menetelmä, joka auttaa lasta kehittämään dialogitaitoja. Voitte tutustua yhdessä erilaisiin lapselle sekä hänen perheelleen ja kavereilleen tärkeisiin juhliin näkö- kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistin avulla ulkona leikkien.
Karuselli askarteluohjeineen löytyy täältä: Juhlakaruselli_tulostettava
Leikkikää yhdessä kehoillen
Leikin kautta lapsi innostuu liikkumaan. Liikkuminen on aivan yhtä tärkeää lapsille, joilla on toimintarajoitteita, kuin kenelle tahansa muullekin – jopa tärkeämpää. Leikissä yhdistyy kehon ja mielen hyvinvointi, ja se tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia osallisuuteen ja ystävyyssuhteiden rakentamiseen hauskan puuhan kautta.
Leikkisästi yhdessä kehoillen -korttisetti avulla saat vinkkejä lasten leikkiin, liikkumiseen ja motoristen taitojen tukemiseen. Soveltamalla jokainen leikki onnistuu. Tarvitset vain ripauksen mielikuvitusta!
Vinkkejä kaikkien iloksi ovat keränneet MLL, CP-liitto, Fokus ry, Kirkkohallitus, Perinneleikit ry, Pienperheyhdistys ja Suomen Latu Leikkipäivä-verkostosta.
Lisää vinkkejä luontoleikkeihin löytyy Leikkipankista (esim. hakukategorian “ulkoleikkejä” avulla) sekä esim. Suomen Ladun sivuilta: Lasten ja perheiden ulkoiluvinkit