Leikkiminen luonnossa on lapsen oikeus

Leikkipäivän teemana on tänä vuonna leikkien lähelle luontoa. Aihe tuo esille luonnon ja lähiympäristön merkityksen leikille sekä lasten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Lapsella on oikeus leikkiin ja lapsen kasvatuksen tulee edistää lapsen myönteistä luontosuhdetta. Ne ovat lapsen ihmisoikeuksia, jotka on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Perusoikeudet ovat perustuslaissa kaikille turvattuja perustavanlaatuisia oikeuksia. Perustuslain 22 §:n mukaisesti julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa turvataan lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Lisäksi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (30 artiklan 5 kappaleen d-kohta) mukaan on varmistettava, että vammaiset lapset voivat yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallistua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan.

Luonto on tärkeä leikkiympäristö

 YK:n lapsen oikeuksien komitea painottaa (yleiskommentti nro 17), että lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa turvatut oikeudet (lepo, vapaa-aika, leikki, virkistystoiminta sekä kulttuurielämä ja taiteet) liittyvät toisiinsa sekä muihin lapsen oikeuksiin. Leikille ja virkistystoiminnalle on pyrittävä luomaan hyvä ympäristö. Lapsilla tulee olla mahdollisuudet leikkiä vaihtelevissa ympäristöissä. Leikki luonnossa, kokemus luonnosta ja vuorovaikutus luonnon kanssa ovat tässä keskeisessä asemassa. Komitea korostaa, että lapset oppivat ymmärtämään, arvostamaan ja suojelemaan luontoa olemalla kosketuksissa sen kanssa, leikkimällä itsenäisesti luonnossa ja tutkimalla sitä aikuisten seurassa. Luonnossa tapahtuva leikki edistää monin tavoin lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

Lapsen oikeuksien komitean mukaan yksi haaste lasten leikissä ja virkistystoiminnassa on vaikeus päästä luontoon leikkimään ja viettämään siellä aikaa. Vaikka Suomessa on helpompi päästä luontoon kuin monessa muussa maassa, lasten läheinen luontosuhde ei meilläkään synny itsestään. Perheen, päiväkotien ja koulujen retkillä lähiluontoon on tärkeä merkitys lasten luontosuhteen muodostumisessa. Kaavoituksessa ja rakentamisessa on tärkeä huolehtia riittävistä lähiluontoympäristöistä.

Lapsen myönteisen luontosuhteen edistäminen

Lapsen oikeuksien sopimuksen 29 artikla koskee lapsen koulutuksen tavoitteita. Lapsen koulutuksen lähtökohtana on lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täysi kehittyminen. Artiklassa asetetaan myös yksityiskohtaisempia tavoitteita koulutukselle. Lapsen koulutuksen yhtenä tavoitteena on kunnioitus elinympäristöä kohtaan (29 artiklan 1 kappaleen e-kohta). Lapsen oikeuksien komitean mukaan (yleiskommentti nro 1 koulutuksen tavoitteista) koulutus on toteutettava niin, että se edistää lapsen oikeuksien sopimuksella suojattuja eettisiä arvoja. Elinympäristön kunnioittaminen on yksi niistä.

Suomen perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Luonnolla ja sen monimuotoisuudella on itseisarvo ja jokaisella on velvollisuuksia luontoa ja sen suojelua kohtaan. Myös tämä asettaa vaatimuksia lasten kasvatukselle ja koulutukselle.

Luonto- ja ympäristökasvatus on otettu huomioon opetussuunnitelmien perusteissa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsen luontosuhteen rakentaminen ja leikki on huomioitu erityisen hyvin. Perusteissa todetaan, että leikillä on itseisarvo lapselle ja sillä on keskeinen merkitys oppimisessa ja lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Varhaiskasvatuksessa ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata lapsia kohti kestävää elämäntapaa. Varhaiskasvatuksen ympäristökasvatus sisältää kolme ulottuvuutta, jotka ovat oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä sekä toimiminen ympäristön puolesta. Myönteisten kokemusten kautta lapsi oppii nauttimaan luonnosta ja lähiympäristöstä ja hänen ympäristösuhteensa vahvistuu.

Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lapsen oikeuksien sopimus
https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit https://lapsiasia.fi/yleiskommentit ja https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/ykn-lapsen-oikeuksien-komitean-yleiskommentit/

Perustuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Esa Iivonen – Kirsi Pollari: Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:20 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf