Leikkiä varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2016; myöhemmin vasuperusteet) kirjoittaessamme leikin määritteleminen tuntui aluksi haastavalta tehtävältä. Miten osaisimme avata ja määritellä jotain niin tärkeää ja arvokasta kuin leikki lyhyesti ja virkakielellä? Miten osaisimme tuoda esiin sen riemun ja onnistumisen kokemuksen, mitä leikki parhaimmillaan tuottaa lapsille ja henkilöstölle?
Leikki on varhaiskasvatuksen ytimessä. Siksi toimintakulttuurin rakenteiden ja yhteisten toimintatapojen on oltava leikkiä ja myönteistä ilmapiiriä kannustavia niin, että leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistuu keskittyminen leikkiin.
Leikki saa näkyä ja kuulua!
Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin merkitys. Vai ymmärretäänkö? Henkilöstöltä tarvitaan uskallusta heittäytyä leikkijän rooliin sekä taitoa rikastaa ja kannatella leikkiä eteenpäin. Leikki on keskeinen lapsen kehitystä ja hyvinvointia edistävä toimintatapa. Siinä yhdistyvät oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Leikissä lapset käsittelevät itselle erilaisia, uusia ja ehkä jopa pelottaviakin kokemuksia.
Lapselle leikki on ihan oma maailmansa. Lapsi eläytyy ja keksii tarinoita vaikkapa oksan pätkästä, joka näyttäytyy milloin miekkana, milloin talona ja välillä eväsleipänä. Se voi virittää pitkänkin leikin. Tässä tarvitaan henkilöstön valppautta, osaamista ja tarvittaessa leikin, kielen ja oppimisympäristön rikastuttamista. Aina se ei ole kiinni materiaalista, vaan osallistuminen yhtenä leikkijänä tai ihan vain läsnäolo voivat riittää. Välillä tarvitaan sääntöjen muistuttelua, hienovaraista ohjausta leikin turvaamiseksi ja ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Samalla huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. ”Sit tää menee asumaan tähän taloon ja siel asuu koira…” osoittaa lapsi oksanpätkää.
Leikin edellytysten turvaaminen
Varhaiskasvatuksen yhteisössä on tärkeää pysähtyä arvioimaan leikkiä rajoittavia tekijöitä. Miten me voisimme edistää leikkiä yhteisössämme? Miten rakennamme leikkiä tukevaa oppimisympäristöä yhdessä lasten kanssa? Entä suomen tai ruotsin kielen oppijat, saavatko he tukea riittävästi leikin kielen oppimiseen? Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Sekä kokemuksia, sillä ne herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, jotka virittävät leikkiin.
Kohti sensitiivisempää kohtaamista
Vasuperusteiden mukaan henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Henkilöstö toimii tällöin sukupuolisensitiivisesti. Leikissä lapset rakentavat identiteettiään, käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Mikä mahtava tilaisuus lapsen tehdä omia tulkintoja ja kokeiluja leikin kautta sukupuolinormeista. Poika haluaa pukeutua prinsessamekkoon tai tyttö leikkiä riehakkaammin. Jos henkilöstö ei näissä tilanteissa tue leikkiä, ole herkkänä, voi lapselle tulla ikuinen häpeän tunne ”väärin” leikkimisestä. Lapset mallintavat ja testaavat haaveitaan, toiveitaan ja tulevaisuuttaan leikissä.
Sallitaan yhdessä tekemisen ja leikin ilo lapsille ja henkilöstölle!
Kati Costiander
erityisasiantuntija
Opetushallitus
Kuva: Vuokko Hurme