Leikki on suomalaisen varhaiskasvatuksen vientituote
Kuinka onnekkaita suomalaiset lapset ovatkaan saadessaan leikkiä pitkäkestoisesti päivittäin! Tämä ajatus on mielessäni aina Kiinassa työskennellessäni. Saan tehdä unelmatyötäni varhaiskasvatuksen viennin parissa ja esitellä maailmalla suomalaista varhaiskasvatusta. Yhä selkeämmin esiin nousee leikin asema lapsen elämässä sekä leikin arvostus vanhempien ja opettajien näkökulmasta.
Suomalainen lapsi leikki tavallisena päiväkotipäivänä kaksi tuntia ja 50 minuuttia (Helsingin Sanomat 4.10.2019). Kaikki varhaiskasvatuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että leikkiminen on äärimmäisen tärkeää lapsen oppimisen, kaveritaitojen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta.
Leikkiä Kiinaan
Kiinassa vastaava vapaa leikki ei ole mahdollista, sillä päiväkodin päivät ovat tarkkaan ohjelmoituja eikä yhtään hetkeä saa tuhlata. Lasten päivä täyttyy opetuksellisista aktiviteeteista eikä pitkäkestoiseen leikkiin ole välttämättä aikaa eikä edes valmiuksia. Tämä surettaa minua ja olen onnellinen aina saadessani tilaisuuden ilahduttaa lapsia tarjoamalla heille aikaa vapaaseen leikkiin. Päiväni on pelastettu, kun lapset saavat hullutella, nauraa ja nauttia lapsuudestaan sekä käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan leikkiessään edes pienen hetken päivässä vapaasti.
Kiinalaisten päiväkotien ulkoisissa puitteissa ei ole moitteelle sijaa. Päiväkodeista löytyy puutarhat, vesialtaat kultakaloineen, sisähiekkalaatikot, pallomeret, kirjastot, taideateljeet, musiikkihuoneet ja toinen toistaan kiehtovammat kiipeilytelineet, mutta niitä käytetään harmillisen vähän. Jopa jalkapalloa pelataan eurooppalaisen ammattijalkapalloilijan ohjauksessa, mutta järjestelmällisesti ja tekniikkaan keskittyen.
Viikonloppuisin kauppakeskukset täyttyvät lapsiperheistä, sillä silloin lapset osallistuvat siellä järjestettäviin aktiviteetteihin vanhempien odotellessa kerhotilan aulassa. Perheet ovat valinneet lapsilleen kehittävimmät ja tulevaisuuden kannalta hyödyllisimmät klubit, missä lapset oppivat tiedekasvatusta, koripalloa, legoilla rakentelua, englannin kieltä tai musiikkia. Lista on pitkä ja monipuolinen. Suomalaista varhaiskasvatuksen opettajaa ilahdutti se, että joukossa oli myös kerhoja, joissa lapsi saa irrotella ja leikkiä pallomeressä, temppuradalla ja pomppupatjoilla.
Oppiminen leikin keinoin
Kiinassa varhaiskasvatuksen ylemmällä taholla hallinnossa kyllä tiedostetaan leikin merkitys lapsen kehitykselle ja arvostetaan suomalaisen varhaiskasvatuksen konseptia. Opettajat kuitenkin ovat huolissaan vanhempien reaktioista, jos päiväkodissa on leikitty oppimisen sijaan.
Oma ratkaisuehdotukseni on se, että leikin sijaan puhun vanhemmille oppimisesta leikin keinoin ja leikillisestä oppimisesta. Vanhempia kouluttaessani lyön tiskiin faktat ja esittelen tutkimustuloksia leikin merkityksestä lapsen kehitykseen ja myöhempiin oppimistuloksiin. Se on meidän suomalaisen varhaiskasvatuksemme huippuosaamista.
Sirpa Turves-Mankila
Varhaiskasvatuksen opettaja
Sirpa Turves-Mankila on Touhula-päiväkotien perustaja ja äiti. Koulutukseltaan hän on varhaiskasvatuksen opettaja ja viimeiset vuodet Sirpa on keskittynyt varhaiskasvatuksen vientiin. Hän on toiminut päiväkotien pedagogisena johtajana muun muassa Australiassa ja Kiinassa.
