Leikitään myrskyävää merta
Meillä oli molemmilla käsinuket. Minulla mieskäsinukke ja tytöllä lapsikäsinukke. Laitoimme ne tervehtimään toisiaan vilkutellen ja kätellen. Käsinukkemme kumartelivat, pyörivät ja halasivat. Tyttö otti lattialta pienen lelulaatikon ja laittoi oman käsinukkensa istumaan sinne. Laatikko alkoi liikkumaan matolla, ensin hitaasti, sitten nopeammin, ylös ja alas. Se heilui ja huojui. Tytön käsinukke huusi ja kiljui, kun laatikko liikkui jo holtittomasti. Ymmärsin, että nyt ollaan veneessä ja meri myrskyää. Käsinukke yritti pitää kiinni veneen laidoista. Yritin omalla käsinukellani auttaa tytön käsinukkea, mutta se irtosi otteestani ja tippui mereen. Leikki oli ohi ja tyttö meni muihin puuhiin.
Olin juuri päässyt todistamaan turvapaikanhakijatytön omakohtaisen kokemuksen siitä, kuinka hän oli joitakin viikkoja aiemmin ollut myrskyävällä merellä pakomatkalla ja lähes hukkunut. En ollut johdattanut leikkiä tähän suuntaan, se syntyi täysin tytön aloitteesta ja hänen ehdoillaan.
Leikki luo luottamusta toisiin ja tulevaan
Leikin kautta lapsi voi ilmaista itseään ja tunteitaan. Se auttaa käsittelemään vaikeita asioita, purkaa pahaa oloa, tuo iloa ja turvaa. Leikki voi auttaa kokeilemaan turvallisesti erilaisia rooleja ja sen kautta voi eläytyä toisen asemaan. Leikki on luovaa toimintaa, jossa ollaan vahvasti yhteydessä itseen, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Paras tapa tutustua lapseen on aloittaa hänen kanssaan leikki. Mitä rohkeammin heittäydyt leikkiin, sitä varmemmin saat lapsesta kaverin. Leikin kautta voi luoda lapseen luottamuksellisen suhteen paljon nopeammin, kuin se tapahtuisi puhumalla. Ehkä vaikeat kokemukset saavat helpommin muodon leikin kautta, kuten alun turvapaikanhakijatyötön käsinukkeleikissä.
Joillekin lapsille leikki ei ole itsestäänselvyys. On lapsia, jotka elävät sellaisissa olosuhteissa, että heillä ei ole mahdollisuutta leikkiä. Sodan keskellä elävien lasten leikkipaikat ovat voineet tuhoutua, on jatkuva pommi-iskujen vaara, tai perhe on pitkällä pakomatkalla. Näissä olosuhteissa leikki ei ole päällimmäisenä mielessä. Lapsen keho ja mieli on jatkuvassa hälytysvalmiudessa ja pelkkä päivästä toiseen selviytyminen vie kaiken energian. Näissä olosuhteissa lapset voivat myös leikkiä vain sotaa, kuolemaa tai muita pahoja asioita, joita he ovat kokeneet.
Leikki onnistuu hyvinkin alkeellisissa olosuhteissa ja vähäisillä materiaaleilla kun käytetään mielikuvitusta ja luovuutta. Pakolaisleirillä sirkustyöpaja tai pallopelit vievät lapsen ajatukset pois kammottavista kokemuksista, tuo kaivattua iloa ja voi saada hymyn lapsen kasvoille vuosien jälkeen. Edes yhteisen kielen puute ei ole este leikille. Lapsilla on ainutlaatuinen kyky luoda suhteita ympärillä oleviin ihmisiin ilman kieltä. Myös toisen kielen oppiminen ja kulttuuriin tutustuminen on helpompaa leikkimällä, se tapahtuu ikään kuin vahingossa.
Leikki kuuluu kaikille
On tärkeää, että tarjoamme leikin mahdollisuuden kaikille lapsille, varsinkin niille, jotka ovat unohtaneet kuinka leikitään tai niille, jotka voivat niin huonosti, etteivät pysty ryhtymään leikkiin. Erityisesti tukea leikkimiseen tarvitsevat lapset, jotka ovat eläneet ennakoimattomissa oloissa vaikkapa kaltoinkohdeltuna, väkivallan todistajana, sodan keskellä tai huonosti voivien vanhempien kanssa. Onneksi lapsen mieli on joustava ja turvallisessa kontaktissa aikuisen kanssa he voivat opetella uudelleen leikkimisen. Leikin kautta voimme tuoda iloa niidenkin lasten elämään, joilla ei ole ollut iloa pitkään aikaan.
Plan on luonut ideapakan, jossa on helppoja ohjeita leikkeihin, joita leikitään ympäri maailmaa. Leikkimällä näitä lasten kanssa voimme tuoda maailman lapset yhteisen leikkipöydän äärelle.
Lisää leikki-ideoita löytyy myös Ensi- ja turvakotiliiton sivuilta.
Tiuku Pennola
Asiantuntija, monikulttuurisuustyö
Ensi- ja turvakotien liitto
