Leikin ytimessä

Ensimmäisten seitsemän vuoden aikana on kasvulla eräs keskeinen tehtävä: sen tulee saattaa ruumis ja sen liikkeet omistajansa hallintaan. Matka vauvan omina eläjinään ilmassa sätkyttelevistä jaloista vuoden vanhan terhakkaan jalkojen siirtelyyn on pitkä ja monivaiheinen. Samoin vauvan käsien hapuilusta vuoden vanhan käsien kurkottavaan otteeseen. Ja mikä matka sitten onkaan kuljettava näistä tilanteista kuusivuotiaan tarkasti osuviin vasaran lyönteihin ja taidokkaisiin hyppimisleikkeihin.

Aikuisen ajattelun liikkuvuus pohjaa lapsen motoriikkaan. Tapahtuu toiminnan sisäistymistä tietoisuudeksi. Mitä läpäisevämmäksi tietoisuuden ja liikkuvuuden vastavuoroinen yhteys onnistutaan kehittämään aikana, jolloin molemmat ovat vielä joustavan versomisen tilassa, sitä kestävämpi pohja on luotu vahvalle, todellisuuden kosketuksessa pysyttelevälle ajattelulle.

Kepistä hevoseksi

Toisella ikävuodella aistimusten kaoottinen luonnontapahtuminen hahmottuu esineiksi. Silloinkin aistimukset toki herättävät mielikuvituksessa kuvia, muistikuvia, mutta kuvat nousevat mieleen omia aikojaan ja mielenvirta vie ne taas. Lapsi ei pysty näitä kuvia vielä hallitsemaan – ei kutsumaan sieluunsa ja leikkimään kuvilla niinkuin esineillä, kuten kouluikäinen jo tekee mielikuvituksessaan.

Lapsen mielikuvitusvoimat ovat vasta kehkeytymässä; tässä vaiheessa ne eivät vielä luo sisäisiä mielikuvituskuvia, vaan tarttuvat ympäröiviin esineisiin muovaten niitä omiin tarkoituksiinsa sopivia: tuoli muuttuu autoksi, keppi hevoseksi, puun lehdet salaatiksi ruokaan jne.

Siksi varsinainen lelu ei saa olla kuin puoliksi valmis: nukella ei pidä olla sulkeutuvia silmiä saati silmäripsiä tai hymysuuta. Pieni viitteellinen pilkku suun ja silmien kohdalla riittää – ja lelu voi lapsen toimesta saada kaikki mahdolliset ilmeet. Neutraali ilme antaa lapsen kuvittelulle tilaa.

Sanoilla seikkailuihin

Uuden elämänkauden tulo sarastaa jo viiden vuoden iässä: lapsen katse sisäistyy – hän voi ulkoisesti hiljaisena antautua oman sielunsa tapahtumiselle. Sadut alkavat uudella tavalla koskettaa ja kiehtoa häntä. Niin viisivuotiaalle prinsessat kulkevat ja kruunut hohtavat; pienemmille ne ovat vielä sanoja, joita voi napata ja maistella, vähitellen myös toistella: prinsessa kultakutri.

`Prinsessa` on hänelle muuta kuin vanhemmalle toverille. Se on äänneaistimusten matka, jossa aistimukset ottavat mukaan kielen seikkailuihin. On mukanaoloa ja kokemista samaistumiseen uponneena. Ollaan prosessissa, jossa maailma muuttuu sanoiksi ja asiat omistetaan omiksi puhumalla.

Puhuminen on pikkulapsen varsinaista henkistä elämää, aivan erityisesti neljän ikävuoden molemmin puolin. Sisältö ei ole mitenkään välttämätön – puhutaan usein ihan vain puhumisen ilosta. Lapselle tämä on suurta sisäistämistä, kasvua kohti vaihetta, jossa toimien ja jäljitellen omaksuttu kypsyy hallittaviksi sisäisiksi kuviksi.

Lorujen voima

Tässä vaiheessa lastenloruilla on tärkeä tehtävänsä. Ne ovat tuotteita, joissa äänteiden seikkailu johdetaan taitoa vaativaan sanaliikkeeseen ja rytmiin. Parhaimmillaan lastenloru siirtyy puheen äänteiksi ja sanaliikkeiksi. Se kertoo äänteillään ja rytmillään, miten suutari kyyhöttää pikkutarkkaa nakuttamistaan nakuttamassa.

Lapselle, joka jäljittelee kaikkea, tulisi antaa jäljiteltäväksi kaikkia alkuperäisiä töitä ja ammatteja; sellaisia, joita ihminen joutuu tekemään koko ruumiillaan liikkuen. Näin hän liikkuessaan hankkii ruumiilleen perustietonsa maailmasta. Näin hän myös harjoittaa ruumistaan mielekkäällä tavalla asettumaan ja sopeutumaan maailmaan.

Vaikka koneiden voima on jo suurelta osin korvannut sepän, ihmisruumis, joka tahtoo rautaa hallita, toimii edelleen kuin vanhan sepän ruumis toimi. Pienelle lapselle lorun säkeet menevät suoraan jäseniin, niin äänteitä muovaavaan kieleen kuin työtapoja jäljitteleviin jalkoihin ja käsiin. Oikeita seppiä lapsi ympärillään tuskin enää tapaa – siksi tarvitaan sepän taontaa kuvastavia loruja lapsen kuultaviksi.

Timo Jantunen
tietokirjailija, luokanopettaja

Kirjoittaja on julkaissut yhdessä Susanna Suutarlan ja Niina Heinon kanssa Leikin taikaa -teoksen keväällä 2019.