Leikin puolustajat: Moninkertainen ilo leikistä
Aikuiset usein sanovat, etteivät osaa tai jaksa leikkiä lasten kanssa. Mutta he eivät ehkä tiedä, että leikkimistä on tosi monenlaista, eikä kaikkien tarvitse tykätä kaikenlaisesta, toteaa leikintutkija Johanna Kaitsalmi.
Toisille aikuisille sopivat paremmin peuhuleikit, toisille mielikuvitusleikit, toisille sanaleikit – toisille joku ihan muu. (Aikuiset voivat tietysti leikkiä myös yksinään tai toistensa kanssa, mutta se on eri kirjoituksen aihe.)
Kaikki eivät myöskään tiedä, mikä tekee toiminnasta leikkiä. Onko esimerkiksi pallon potkiminen leikkiä? Se voi olla – tai olla olematta. Se voi olla leikkiä, kuntoilua tai joillekin jopa työtä. Työkin voi hetkittäin sisältää leikkiä, mutta se ei koskaan ole pelkästään sitä. Leikiksi toiminnan tekee nimittäin se, että se on hauskaa, vapaata ja itseisarvoista. Sitä ei siis tehdä minkään tavoitteen saavuttamisen vuoksi, vaan siksi, että sen tekeminen itsessään on hauskaa. Sellaista tekemistä kannattaisi aikuistenkin elämässä olla suorituskeskeisyyden vastapainoksi runsain määrin, koska iloa ei varmaan kenenkään elämässä ole liikaa.
Ilon kierre
Lasten kanssa leikistä saa helpoimmin aikaan ilon kierteen: Kun lapsi saa iloa leikistä, aikuinen saa iloa lapsen ilosta. Kun aikuinen ilmaiseen iloaan, lapsi saa iloa aikuisen osoittamasta ilosta. Ja jos hyvin käy, aikuinenkin saa iloa leikistä. Parhaiten se onnistuu unohtamalla hetkeksi sen, vaikuttaako toiminta järkevältä, miltä se näyttää muiden silmissä ja onko siitä jotain hyötyä.
Väitöskirjatutkimukseni tuloksista opin, että jos haluaa päästä sisään leikkiin lapsen kanssa, kolme asiaa auttaa siinä: Ensinnäkin se, että on vähän aikaa hiljaa, eikä täytä vuorovaikutusta omalla puheellaan ja omalla tekemisellään, vaan pystyy kuuntelemaan lasta ja vastaamaan hänen aloitteisiinsa. Lapsia ei tarvitse leikittää, vaan heidän voi antaa houkutella mukaansa leikin maailmaan ja lähteä mukaan hassuihinkin ideoihin.
Toiseksi leikin syntymiseen auttaa se, että luopuu hetkeksi perinteisestä valta-asemastaan ja aikuisen roolista, ja sen sijaan jakaa vallan lapsen kanssa tai jopa antaa lapsen johtaa leikkiä. Kolmanneksi: leikkiin kannattaa heittäytyä, eikä jättäytyä sen laitamille vain katselemaan, kommentoimaan ja olemaan leikin ulkopuolinen ohjailija. Parhaiten leikistä voi innostua vain uskaltautumalla sen sisälle. Leikin ajaksi voi päästää irti kaikista suorituspaineista. Siitä voi seurata arvaamatonta iloa. Ja: jaettu ilo on moninkertainen ilo!
Teksti: Johanna Kaitsalmi (ent. Johanna Olli)
Leikintutkija, terveystieteiden tohtori ja kouluttaja
https://kohtaamistaito.net/
Kuva: Anna Autio
P.S. Lisää leikistä innostumisen vinkkejä aikuisille löytyy Radio Suomen Päivä -ohjelmasta, jossa olimme Karolina Lamrothin kanssa puhumassa leikin ilosta ja siitä, että leikkipäivätapahtumiakin voi järjestää ympäri vuoden. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenasta 25.5.2025 asti: https://areena.yle.fi/podcastit/1-74099847
Leikkipäivä-ohjelma edistää kaikenikäisten ihmisten yhteistä hauskanpitoa leikin merkeissä. Valtakunnallista Leikkipäivää vietettiin 26.4.25, mutta leikki jatkuu ympäri vuoden. Maksuttomia Leikkipäivä-tapahtumia järjestetään edelleen. Katso päivittyvä tapahtumalistaus: https://leikkipaiva.fi/leikkipaiva-2025/leikkipaiva-tapahtumat/
Leikkipäivän verkkosivuilla julkaistaan vuoden aikana Leikkipäiväverkoston* jäsenten kirjoituksia ilosta. Johanna Kaitsalmen teksti on Leikin puolustajat -sarjan viides teksti.
*Leikkipäiväverkostoon kuuluu lähes 60 leikkiä rakastavaa tahoa. Verkosto mm. jakaa leikkitietoutta ja leikkiviestejä, ja järjestää Leikkipäivä-tapahtumia yhdessä. Leikkipäivän vuotuisen teeman päättää Leikkipäiväverkosto yhdessä. Leikkipäiväverkosto on kiinteä osa Leikkipäivä-ohjelmaa, jota koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
