Leikin puolustajat: Ilo ja leikki lapsuutta suojaavina voimavaroina
“Leikki on yksi keskeisimmistä lapsen hyvinvointia suojaavista tekijöistä”, kirjoittaa yliopistotutkija ja dosentti Antti Malinen Leikin puolustajat -blogisarjassa.Leikki on lapselle luontainen tapa olla, oppia ja kohdata maailmaa. Vaikeissakin oloissa leikki tarjoaa usein jatkuvuutta, tuttuuden tunnetta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Poikkeuksellisina aikoina – kuten toisen maailmansodan vuosina ja sen jälkeisessä jälleenrakennuksessa – lasten arjessa oli paljon huolia ja epävarmuutta. Silti leikki säilyi monen lapsen elämässä. Se toi päiviin ilon ja yhteyden kokemuksia. Leikkiessä tai kavereiden kanssa touhutessa murheet eivät painaneet samalla tavalla mieltä.
Mahdollisuus leikkiin ei ole itsestäänselvyys
Tämän jutun yhteydessä olevassa kuvassa nähdään viipurilaislapsia leikkimässä talon raunioissa, huhtikuun 1. päivänä 1942. Kuva kertoo, kuinka taitavasti lapset osaavat löytää leikin ja toiminnan mahdollisuuksia myös muuttuvissa ja kaoottisissa ympäristöissä. Tuhoutunut asuinrakennus saattoi muuttua leikille sopivaksi maailmaksi. Samalla on kuitenkin muistettava, että leikin aika ja paikat ovat historian eri aikoina jakautuneet epätasaisesti. Vaikka jo 1940-luvun Suomessa toisteltiin, että “leikki on lapsen työtä”, käytännössä monien lasten leikkimahdollisuudet jäivät vähäisiksi. Kaikille leikkimisen mahdollisuus ei ollut itsestäänselvyys.
Eräs vuonna 1935 syntynyt muistelija kertoo lapsuudestaan näin:
”Leikkiä en oikeastaan tuntenut, sillä kaikki aika meni työhön. Sen verran kuitenkin pääsin leikkeihin mukaan, kun meillä oli talvisodan jälkeen karjalaisia evakkoja ja siinä perheessä oli ikäiseni tyttö, jonka kanssa opettelin leikkimään. Siitä vanhempi sisareni minua pilkkasi, kun tytön kanssa leikkii. Siitä minä muutaman kerran itkinkin. Se etten oppinut leikkimään johtui siitä, että koko niemellä ei ollut muita lapsia kuin minä ja minua kolme vuotta vanhempi sisareni, joka kävi oppikoulua.”
Yhteinen leikki kaverien kanssa on voimavara
Leikki luo usein yhteyden muihin lapsiin ja tämä korostaa entisestään leikin mahdollisuuksien merkitystä. Leikkiä koskevat muistot ovat usein hyvin sosiaalisia, ja ne tuovat esille, kuinka ystävä tai kaveriporukka saattoi muodostaa tärkeän voimavaran. Lapsia kuormittivat usein vaikeat suhteet aikuisiin, mutta muut lapset saattoivat parhaimmillaan olla sosiaalisen tuen lähteitä: yhteinen tekeminen, majan rakentaminen, seikkailut metsässä, hölmöily ja yhdessä nauraminen tarjosivat voimavaroja elvyttäviä hetkiä. Leikkiessä ikävät asiat unohtuivat hetkeksi ja tilalle tuli myönteisiä kokemuksia, naurua ja hyvää oloa.Kun etsimme keinoja lasten hyvinvoinnin vahvistamiseen, yksi keskeinen kysymys onkin tämä: miten voimme edistää turvallisten ja kannattelevien kaverisuhteiden syntymistä? Millaisia ympäristöjä rakennamme – kotona, koulussa ja yhteiskunnassa – jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja iloa?
Teksti: Antti Malinen, yliopistotutkija ja dosentti, Kokemuksen historian huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
Kuva: SA-kuva.fi
Leikkipäivä-ohjelma edistää kaikenikäisten ihmisten yhteistä hauskanpitoa leikin merkeissä. Valtakunnallista Leikkipäivää vietettiin 26.4.25, mutta leikki jatkuu ympäri vuoden. Maksuttomia Leikkipäivä-tapahtumia järjestetään edelleen. Katso päivittyvä tapahtumalistaus: https://leikkipaiva.fi/leikkipaiva-2025/leikkipaiva-tapahtumat/
Leikkipäivän verkkosivuilla julkaistaan vuoden aikana Leikkipäiväverkoston* jäsenten kirjoituksia ilosta. Antti Malisen teksti on Leikin puolustajat -sarjan kuudes teksti.
*Leikkipäiväverkostoon kuuluu lähes 60 leikkiä rakastavaa tahoa. Verkosto mm. jakaa leikkitietoutta ja leikkiviestejä, ja järjestää Leikkipäivä-tapahtumia yhdessä. Leikkipäivän vuotuisen teeman päättää Leikkipäiväverkosto yhdessä. Leikkipäiväverkosto on kiinteä osa Leikkipäivä-ohjelmaa, jota koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
