Kaksi tyttöä ja poika piirtävät katuliiduilla
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Leikin merkitys: leikki tekee hyvää

Leikki on universaalia. Leikkiä voi monella tavalla, yksin, kaksin tai porukalla. Leikkiä voivat kaikenikäiset ja ilman yhteistä kieltä, sillä leikki ei tunne ikärajaa eikä kieltä. Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle, mutta leikki on hyödyllistä myös aikuiselle.

Leikki vahvistaa lasta ja tuottaa iloa

Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, osallistua ja oppia. Leikissä voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Lapsen innostusta oppia ja omaksua leikinomaisesti voidaan hyödyntää, kun opetetaan hänelle esimerkiksi arjen puuhia, tietoja ja hyviä tapoja. Leikeissä ja peleissä lapsi harjoittelee oppimaan asioita ja saa näin vahvistusta taidoilleen ja tiedoilleen. Kognitiiviset toiminnot, kuten ajattelu, muisti ja kieli harjaantuvat leikkien ja pelien tiimellyksessä. Useissa leikeissä ja peleissä vaaditaan kokeilemista, ongelmanratkaisua, ajattelua ja ymmärtämistä eli juuri niitä asioita, joita oppimisessakin tarvitaan.

Leikissä lapsi oppii elämisen sääntöjä, esimerkiksi sosiaalisia taitoja, vuorovaikutus- ja kuuntelemisen taitoja. Sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa leikkiä: opitaan kommunikoimaan ja neuvottelemaan sekä katsomaan asioita toisen näkökulmasta ja vastaanottamaan empatiaa toisilta leikkijöiltä. Opetellaan siis tulemaan toimeen toistemme kanssa. Tunteiden käsittely ja luovuus kuuluvat oleellisena osana leikkiin. Leikillä voi olla myös lapsen itseluottamusta ja omia kykyjä vahvistava voima.

Leikki tekee hyvää myös aikuiselle

Lapsen kehitykselle leikki on ensiarvoisen tärkeää, mutta leikki kuuluu myös aikuiselle. Leikkiminen ei ole aikuisille aina helppoa, vaikka sen hyödyt hyvinvoinnin kohentajana ja mielihyvän tuottajana tiedetään. Jostakin syystä aikuisilta katoaa taito olla rohkeasti utelias kasvamisen ja vanhenemisen myötä. Pelkäämme epäonnistumista, nolostelemme, pidämme kiinni tiukasti totutuista toimintatavoistamme ja kontrolloimme niin itseämme kuin muitakin. Aikuisen rooli ja kontrolli lapsen elämässä leikin mahdollistajana tai estäjänä on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana. Siksi on tärkeää, että aikuiset ovat myös itse leikkijöinä, eivät vain leikittäjinä. Leikissä kaikki on mahdollista, leikkimistä ei voi tehdä väärin.


“Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme – vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen.”
(Herbert Spencer)

Tutustu asiantuntijoiden kirjoituksiin leikistä ja sen merkityksestä täällä.