Kuvitteellisen leikin ilo
Lapset kaivavat lapioilla vesiuraa pihassa. Pieni kivi kimaltelee vedessä. ”Taas löytyi timantti!” Leikissä kullankaivajat etsivät timantteja ja ovat täysin uppoutuneita lumoavaan toimintaan.
Kuvitteellinen leikki on yksi varhaislapsuuden tunnusmerkeistä ja kiehtova ikkuna lapsen kehityksen moniin alueisiin. Kuvitteellinen leikki on leikkitaitojen korkeinta tasoa. Se on monimutkaista, ajatteluun perustuvaa leikkiä, jossa lapset antavat itse merkityksen sille mitä leikkivät.
Kuvitteellinen leikki, kuten muukin leikki, on tutkimusten mukaan universaalia ja sen kehityksellinen järjestys on pääpiirteissään sama eri kulttuureissa. Sitä esiintyy runsaasti 3–5-vuotiaiden lasten leikeissä. Kuvitteellista leikkiä voi leikkiä yksin tai yhdessä. Kuvitteellinen leikki on yhteydessä muun muassa lapsen kielellisiin, sosiaalisiin, itsesäätely ja -ongelmanratkaisutaitoihin. Jos lapsella on haasteita kuvitteellisessa leikissä, on hänellä haasteita osallistua myös muihin toimintoihin, jotka edellyttävät sosiaalisia ja kielellisiä taitoja sekä itsesäätelyä – mistä seuraa usein ongelmia varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Arviointi on työkalu leikkiä tukeviin toimiin, joiden avulla lapset voivat nauttia täysillä oikeudestaan leikkiin. Se on tärkeä lähtökohta kaikille toimille, joiden tavoitteena on edistää lasten leikkiin osallistumista ja laajentaa leikkimahdollisuuksia. Leikin arviointi ei ole ”kouluarvosanojen antamista” vaan tarkoituksena on kerätä tarvittavat tiedot, jotta voidaan luoda lapselle sopivat ja leikin ilon mahdollistavat leikkiolosuhteet.
Leikkitoimintojen tulee olla sopivia lapsen ikään ja kehitystasoon nähden. Toiminnan analysointi auttaa tunnistamaan, miten toimintaa voidaan porrastaa sopivaksi lapselle vastaamaan hänen taitojaan, kiinnostuksiaan ja motivaatiotaan. Tämä on toimintaterapian ydintä ja kokemuksiemme mukaan moniammatillisen yhteistyön helmeä varhaiskasvatuksessa. Leikin arviointi on siis avain leikkiin osallistumisen ja leikin ilon mahdollistamiseen kaikille lapsille.
Kuvitteellisen leikin arviointi
Lapsilähtöinen arviointi avaa lapsen kuvitteellisen leikin maailman aikuiselle: lapsen leikistä, leikkitaidoista ja -mieltymyksistä saadaan laajempi kuva sekä lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet leikkitaidoissa tunnistetaan. Australialaisen Karen Stagnittin Kuvitteellisen leikin ilo – kehityksellinen arviointi (2020) tarjoaa viitekehyksen 1–5-vuotiaiden lasten kuvitteellisen leikin systemaattiseen havainnointiin. Menetelmä kattaa useita leikin arvioinnin osa-alueita ja se on tarkoitettu moniammatilliseen käyttöön lasten kanssa työskenteleville. Havainnointi soveltuu sekä ryhmässä että kahden kesken toteutettavaksi. Arvioinnin ytimessä on lapsen kyky aloittaa spontaanisti oma leikkinsä.
Kuvitteellisessa leikissä tarvittavia leikkitaitoja ovat leikin juoni, leikkitoimintojen sarjallisuus, esinekorvaavuus, nukke-/nalleleikki, roolileikki ja sosiaalinen vuorovaikutus. Arviointi huomio kuvitteellisen leikin kehitykselliset portaat kaikilla kuvitteellisen leikin osa-alueilla. Leikin ilo ja sen havainnointi leikissä on keskeinen osa arviointia. Emotionaalinen leikistä nauttiminen on tärkeä osa sen tunnistamisesta, onko kyseessä lapselle merkityksellinen ja motivoiva leikki vai pelkkä suoritus. Aito leikkiminen on muutakin kuin kykyä leikkiä: se on leikkimisestä nauttimista. Tähän perustuu lapsen kokeman leikin ilon arviointi.
Arvioinnissa tarkastellaan myös lapsen kehittyvää minäkäsitystä ja sen ilmenemistä leikkiin osallistumisessa, lapsen tietoisuutta itsestään. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Arvioinnissa ymmärrys lapsen kuvitteellisen leikin taidoista perustuu ammattilaisen toteuttamaan lapsen leikin havainnointiin eri ympäristöissä sekä lapsen huoltajan tekemään arvioon.
Kaikki osallistuvat leikkiin
Leikki on monitahoinen ilmiö, samoin on aikuisten yhteistyö leikin mahdollistamisessa kaikille lapsille. Leikin arviointi on perusta, johon lapsen leikkitaidoissa tarvitsema tuki rakentuu. Jos emme tarkasti tiedä missä ongelma on, emme osaa kohdentaa tukeakaan lapsen tarpeen mukaisesti. Kuvitteellisen leikin ilo –kehityksellinen arviointi auttaa aikuisia tunnistamaan tuen tarpeen ja mahdollistamaan lapsen osallistumisen kuvitteelliseen leikkiin eri ympäristöissä. Osallistu aikuinen sinäkin leikkiin, havainnoi ja kuuntele herkällä korvalla lapsen viestejä. Leikki on lasten ja aikuisten yhteinen ilon aihe – etsitään yhdessä timantteja!
Helena Tigerstedt THM, erikoistoimintaterapeutti, SI-terapeutti- ja kouluttaja, lehtori Turku AMK
Johanna Säteri TtM, toimintaterapeutti AMK, suunnittelija Turku AMK
Lähteet:
Besio, S., Bulgarelli, D. & Stancheva-Popkostadinova, V. (toim.) 2018. Evaluation of Childrens´ Play. Tools and Methods. Sciendo. DOI: https://doi.org/10.1515/9783110610604
Besio, S., Bulgarelli, D. & Stancheva-Popkostadinova, V. (toim.) 2017. Play development in children with disabilities. De Gruyter. DOI: https://doi.org/10.1515/9783110522143
Encarnação P., Ray-Kaeser, S. & Bianquin, N. (toim.) 2018. Guidelines for supporting children with disabilities´ play. Methodologies, tools and contexts. Sciendo. DOI: https://doi.org/10.1515/9783110613445
International Play Association (IPA) 2014. IPA Declaration on the Importance of Play. Haettu 6.5.2020 osoitteesta http://ipaworld.org/ipa-declaration-on-the-importance-of-play/.
Lester, S. & Russel, W. 2010. Children´s right to play: An examination of the importance of play in the lives of children worldwide. Working Paper No. 57. The Hague, The Netherlands: Bernand van Leer Foundation.
Stagnitti, K 2004. Understanding play: The implications for play assessment. Australian Occupational Therapy Journal, 51(1), 3‑12.
Stagnitti, K. 2020. Kuvitteellisen leikin ilo – kehityksellinen arviointi (toim. Tigerstedt & Säteri). Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Alkuperäisjulkaisu Pretend Play Enjoyment Developmental Checklist 2017.
Weisberg, D. 2015. Pretend Play. WIREs Cognitive Science, 6, 249–261. DOI: https://doi.org/10.1002/wcs.1341