Valtakunnallista Leikkipäivää juhlitaan tänä vuonna lauantaina 25.4. Sen kunniaksi kutsuimme Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten leikkisiä asiantuntijoita eli maskotteja pyöreän pöydän keskusteluun. Aiheena oli tärkeä ja ajankohtainen leikki. Paikalle saapuivat Allu, Heppuli, Kamu-kettu, Marakatti, Möllö Pöötinen ja Milli Mannerheim.
Keskustelu aloitettiin viipymättä päivänpolttavasta aiheesta. Ensimmäiseksi keskustelijat vastasivat kysymykseen Miksi leikki on mielestäsi tärkeää? Maskotit toivat laaja-alaisesti leikin tärkeyttä esiin. Leikki kehittää mielikuvitusta, sen pyörteissä saa uusia kavereita. Yhdessä leikkiminen ja nauraminen on tärkeää ja tekee kaikille (muillekin kuin maskoteille) hyvää. Siivekäs asiantuntija Möllö Pöötinen toi esiin, että leikissä voi oppia myös uusia taitoja. Hän itse oli oppinut kesken hippaleikin yhtäkkiä lentämään.
Hyviä leikkipaikkoja ja lempileikkejä on monenlaisia
Millainen on keskustelijoiden mielestä hyvä leikkipaikka? Pörröiset asiantuntijat kertoivat, että hyvä leikkipaikka on turvallinen, siisti ja siellä pitää olla paljon tilaa. Se voi olla vaikka piha, perhekahvila, liikkari eli liikuntakerho tai metsä. Metsää hyvänä leikkipaikkana puolsivat seuraavat seikat: siellä on paljon puita ja muita esteitä. Niitä kun väistelee, tulee ketteräksi. Lisäksi metsästä löytyy paljon materiaalia, joita voi leikeissä hyödyntää.
Silittelystä pitävät asiantuntijat innostuivat keskustelemaan erittäin vilkkaasti omista lempileikeistään. Maskotit tykkäävät hyvin paljon hippa- ja piiloleikeistä. Milli Mannerheim tarkensi pitävänsä erityisesti karhumaisista piiloleikeistä. Ja mitä tulee kustannustasoon, Allu muistutti, että tällaiset leikit ovat hyviä myös siksi, että niiden leikkimiseen ei tarvita kalliita välineitä. Lisäksi niitä voi leikkiä sekä sisällä että ulkona. Myönteistä näitä leikkejä tarkasteltaessa oli myös se, että aika moni aikuinenkin osaa tällaisia leikkejä jo valmiiksi. Ei tarvitse lastenkaan aina selittää juurta jaksaen kaikkia leikkiohjeita uudelleen ja uudelleen. Kamusta myös Hännänryöstö on hauskaa. Heppuli taas pitää erityisesti leikkivarjoleikeistä. Esimerkiksi Kissa ja hiiri on kiva. Marakatti mainitsi lempileikeikseen majanrakennuksen ja kurkistusleikin, jossa tassut laitetaan silmien eteen ja niiden lomasta katsellaan maailmaa. Möllö Pöötisen lempileikki on Torni. Sitä leikitään metsässä ja etsitään maasta etukäteen sovittuja asioita, esimerkiksi käpyjä ja oksia. Niistä sitten jokainen rakentaa tornin sovitussa ajassa. Korkeimman tornin rakentanut voittaa.
Miten saada ujosteleva ja kiireinen aikuinen leikkimään?
Maskotit jakoivat yleisen huolen siitä, että aikuisten on joskus vaikea heittäytyä leikkimään. Heidän tiedetään ujostelevan leikkiin heittäytymistä. Lisäksi tiedetään, että joillakin aikuisilla on liian kiire pysähtyäkseen leikkimään. He voivat myös pitää leikkiä ajanhukkana. Pyöreän pöydän leikkiasiantuntijat kuitenkin tietävät, että leikillä on monia, lapsen kehitykselle tärkeitä tehtäviä. Leikin avulla esimerkiksi lapsen persoonallisuus kehittyy. Myöskin leikki vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja rohkaisee unelmoimaan. Leikki on tapa palautua ja rentoutua tapahtumarikkaassa arjessa. Lisäksi kokemusasiantuntijat toivat esiin, että leikistä tulee niin hyvä mieli sekä lapsille että aikuisille. On ihan pötypuhetta, että leikki olisi vain lasten juttu. Allu arveli, että osa aikuisista on päästänyt mielikuvituksensa ruostumaan, ja siksi leikin juonta on vaikea keksiä. Mutta sehän ei haittaa mitään, sillä mielikuvitusta voi elvyttää tyhjentämällä mielen ja antautumalla tilanteen vietäväksi.
Maskoteilla oli hyviä ideoita siihen, miten aikuisia voi innostaa leikkimään. Aikuiset voisivat muistella omia lapsuuden lempileikkejään. Sitten voidaan lasten kanssa leikkiä vuoroin vanhoja, vuoroin uusia leikkejä, esimerkiksi kerran viikossa yhdessä pihalla. Kiireisille aikuisille suositeltiin tilan varaamista kalenterista leikkihetkelle. Leikin terveyshyötyjä tuotiin esiin konkreettisesti: leikissä usein naurattaa ja nauru pidentää ikää! Käytännöllisen neuvon kertoi Marakatti. Hän sanoi, että jos lapsi ottaa aikuista kädestä kiinni ja sanoo iloisesti: ”tule leikkimään!, niin harva aikuinen pystyy tätä vilpitöntä pyyntöä vastustamaan.
Keskustelijoilla oli yleisesti tiedossa, että joidenkin aikuisten on niin vaikea alkaa leikkiä, kun he eivät kerta kaikkiaan tiedä, mitä tehdä. Maskoteilta sateli täsmällisiä vinkkejä. Voi aloittaa sanomalla: ”. Oho, löysinpäs hienon kepin pihalta. Se voisi olla taikasauva jolla muutan lapsia ja aikuisia eri eläimiksi. Mitähän muuta sillä voisi tehdä?” Tai voi keksiä leikkiin liittyvän tarinan: ””Kuvitellaan, että ollaan viidakossa!” Voi myös kertoa, mitä haluaisi leikkiä aikuisen kanssa ja kertoa, miten sitä leikkiä leikitään. Marakatti ehdotti suoraviivaista keskustelua : ”Ollaan kaikki eläimiä ja lähdetään seikkailulle! Minä olen marakatti, mikä eläin sinä olet?” Möllö Pöötinen luottaa iloiseen huhuiluun: ”Huhuu, kuka lähtee leikkimään miun kanssa?”
Leikki on ajanhukkaa, totta vai tarua?
Tietenkin se on tarua! Niille aikuisille, joiden mielestä leikkiminen on ajanhukkaa, oli keskustelijoilla tarjota monta vasta-argumenttia. Ensinnäkin, leikissä oppii monia uusia taitoja. Toisekseen, maskotit muistuttivat leikin olevan lapsen työtä. Allu lisäsi, että ”leikki on aikuisen mahdollisuus muistaa, miltä ilo, uteliaisuus ja luovuus tuntuvat.” Marakatti piti ajatusta leikistä ajanhukkana kerrassaan hassuna ja perusteli väitteensä: ”Leikki on oikeasti supervoima – se tuo iloa ja pitää mielen virkeänä. Tutkijat sanovat, että leikki on oikeaa aivojumppaa. Kun rakennat, keksit tarinoita tai juokset hippaa, aivot kasvavat vahvemmiksi ja oppivat uutta hujauksessa. Kokeile edes hetki, niin huomaat: leikki ei koskaan ole hukkaan heitettyä aikaa!” Möllö Pöötinen äityi keskustelussa filosofiseksi: ”Leikkihetkissä syntyy sellaisia muistoja, jotka kantavat elämässä kuin pöllön siivet konsanaan.”
Leikkipäivää juhlitaan 25.4.
Leikkipäivää keskustelijat odottavat innolla! Osa maskoteista ei ollut vielä Leikkipäivää kokenut, mutta joukossa oli konkareitakin, jotka eivät edes muistaneet, kuinka monessa Leikkipäivä-tapahtumassa ovat olleet mukana. Tapahtumissa on koettu muun muassa yhteisleikkihetkiä, hypitty jättisaippuakuplien keskellä ja kaikkia on naurattanut hirveästi.
Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään lauantaina 25.4. Juhlapäivä ja koko edeltävä viikko ovat leikin juhlaa! Silloin joka kodissa, tuvassa ja torpassa on aika antautua leikkimään! Eri puolilla Suomea järjestetään myös kaikille avoimia ja maksuttomia Leikkipäivä-tapahtumia. Kurkkaa jatkuvasti päivittymä tapahtumalistaus: https://leikkipaiva.fi/leikkipaiva/leikkipaiva-tapahtumat/
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta osallistua Leikkipäivä-tapahtumaan, pistä leikit pystyyn kotona! Ideoita leikkiin: leikkipankki.fi
Teksti: Pyöreän pöydän keskustelun puheenjohtajana ja sihteerinä toimi Karolina Lamroth, Leikkipäivä-ohjelman koordinaattori
Suuret kiitokset asiantunteville maskoteille monipuolisesta ja polveilevasta keskustelusta. Lisäksi suuret kiitokset maskotteja keskustelussa avustaneille MLL:n piirien ja paikallisyhdistysten aikuisille.
PS. On mahdollista, että tapaat jonkun edellä mainituista maskoteista jossakin Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirin tai paikallisyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa. Käy rohkeasti silloin moikkaamassa maskottia! Muista myös, että kaikissa Leikkipäivä-tapahtumissa tapaat aitoja leikin puolustajia, jotka ymmärtävät leikin tärkeyden ja jotka ovat valmiita heittäytymään leikkiin!
Maskottien leikkivinkit:
Leikkivarjoleikki Kissa ja hiiri
Hulamaja (perinteisen majanrakennuksen lisäksi Marakatti pitää myös tästä majaleikistä)
